Siirry pääsisältöön

Puhdas luonto tuleville sukupolville

Puhdas luonto ja meri kuuluvat kaikille, myös tuleville sukupolville. Tästä keskusteltiin tällä viikolla Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Islannissa. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt kaikkiin maailman ihmisiin ja ekosysteemeihin. Me olemme onnekkaita - meillä on vesistöjä, metsiä ja puhdas ilma. Ilmastonmuutos tulee kuitenkin aiheuttamaan suuria muutoksia seuraavien 50 vuoden aikana. Monet pohjoisen lajit voivat jo nyt huonosti ilmastonmuutoksen takia. Ympäristöjärjestö WWF:n raportin (2017) mukaan naali, ahma, saimaannorppa, lohikalat ja vesilinnut kärsivät ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Järjestö huomauttaa myös, että suurta osaa eläin- ja kasvilajeista voi uhata paikallinen sukupuutto, jos kasvihuonepäästöjen kasvua ei pystytä hillitsemään.

Luonnon muuttumista huomattavasti suurempi haaste Suomelle ja Euroopalle tulee olemaan kasvavan ruoka- ja vesipulan aiheuttama ilmastopakolaisuus. Jos ilmastonmuutosta ei pystytä torjumaan tehokkaasti, voi ympäristösyistä pakenevia ihmisiä olla pian kymmenien miljoonien sijaan satoja miljoonia. YK:n pakolaisjärjestön arvion mukaan vuosina viimeisen kymmenen vuoden aikana ympäristösyistä pakenevia ihmisiä oli yli 26 miljoonaa. Valtaosa heistä liikkui kotimaansa sisällä tai lähialueilla, enimmäkseen Aasiassa, mutta hiljalleen pakomatkat alkavat ulottua kauemmas. Suomen tulee varautua lisääntyvään ilmastopakolaisuuteen luomalla strategia ilmastopakolaisuuden torjumiseksi, nostamalla kehitysapu 0,7 prosenttiin BKT:stä ja luomalla maahanmuuttovirastolle ohjeistus ilmastopakolaisuuteen liittyen.

Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä oli eilen. Ylikulutuspäivänä luonnonvarojen kulutus ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja kyseisen vuoden aikana. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat suomalaisten tavoin, silloin maapallo olisi todellisessa pulassa. Maailman ympäristöongelmat aiheutuvat pääasiassa kulutuksesta sekä kulutettavien tuotteiden ja palvelujen tuotannosta.

Kulutusta tulee poliittisin päätöksin ohjata ekologisempaan suuntaan. Viime kuussa oli Muoviton maaliskuu-kampanja, jonka tavoitteena oli vähentää muovin käyttöä ja lisätä kuluttajien tietoisuutta sen ympäristövaikutuksista. Muovijäte on yksi suurimmista maailman meriä uhkaavista saasteongelmista. Meriin päätyy vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja muovijätettä, jonka täydellinen hajoaminen kestää satoja vuosia. EU:n komissio julkaisi tammikuussa muovistrategian, jonka tavoitteena on muuttaa eurooppalaista muovinkäyttöä. Myös Suomessa valmistellaan tiekarttaa muoviongelman taklaamiseksi. Innovaatioita ja investointeja tarvitaan, jotta Suomi ja koko maailma saadaan siirrettyä uuteen ja kestävämpään aikakauteen.

Anette Karlsson


Kirjoitus on julkaistu 12.4.2018 Demokraatissa.


Kommentit