Siirry pääsisältöön

Fullmäktigemotion: Stöd till närståendevårdarna

Närståendevårdarna gör ett mycket värdefullt arbete. De hjälper och stöder sina närmaste i vardagslivet dygnet runt, varje dag i veckan. Hur betungande närståendevårdarbetet är har inte att göra med den nära anhörigas ålder.

I en studie som gjorts i Tammerfors universitet (2014) framkommer det att ifall vi inte skulle ha närståendevårdare i Finland, skulle kostnaderna vara 2,8 miljarder euro dyrare än i dagsläget. Närståendevårdarna tänker knappast på att de sparar samhällets pengar då de tar hand om sin närmaste. Beslutsfattare borde dock se hur stor betydelse och inverkan närståendevårdanas arbete har och värdesätta deras arbete mer.

Att människor tar hand om varandra av kärlek ska inte leda till uttmattning på bekostnad av egen hälsa. Närståendevårdarna måste stödas ekonomiskt, men de ska också ha möjligheten att regelbundet få återhämta sig och vila utan oro för hur den närmaste klarar sig då de lämnar hen i kommunens vård. Alla närsåendevårdare skall ha rätt till motion och andra möjlihgeter till delaktighet i samhället. Vi måste följa med hur betungade närståendevårdandet är, för att förhindra att närståendevårdarna drabbas av burnout. Ifall närståendevårdaren utmattas får vi i värsta fall två patienter istället för en.

Vi föreslår att Borgå gör en utredning där det framkommer hur betungande närståendevårdandet är och hur närståendevårdarna mår. Borgå utreder på samma gång hur vi kunde förbättra närståendevårdarnas välmående och öka deras möjligheter till motion och annan delaktighet. Det utreds också ifall det vore möjligt att erbjuda närståendevårdarna ett motions- och kulturpass.


Anette Karlsson
Tom Ingelin
Marianne Korpi
Marko Piirainen
Tapani Eskola
Matti Valasti
Riitta Ahola
Markus Hammarström



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....