Suomessa lähes joka kymmenes lapsi elää köyhyydessä. Miltei jokaisessa päiväkotiryhmässä on lapsi, jolla ei ole uusimpia Hello Kitty -kenkiä tai Frozen-nukkea. Miltei jokaisessa koululuokassa on lapsi, jolla ei ole älypuhelinta tai uusimpia muotituotteita. Suomessa on nuoria, jotka eivät voi käydä lukiota, koska heillä ei ole varaa kirjoihin ja omaan tietokoneeseen. Köyhyys koskettaa yli 100 000 lasta.
Perheiden köyhyys lisää eriarvoisuutta. Köyhyys aiheuttaa lapselle osattomuuden ja ulkopuolisuuden tunteita sekä häpeää. Vuonna 1987 syntyneiden seurantatutkimus osoittaa, että lapsena koettu köyhyys on yhteydessä myöhemmässä elämässä alhaiseen koulutustasoon, mielenterveysongelmiin, heikkoon hyvinvointiin ja rikollisuuteen.
Suomen sosiaali ja terveys ry:n selvityksen mukaan pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut viime vuosien aikana ja erityisesti pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt vuoden 2015 jälkeen keskimääräistä enemmän. Lapsiperheiden reaalitulojen menetys on ollut noin 40 euroa kuukaudessa tällä hallituskaudella. Viime kaudella voitiin havaita vaatimaton kuuden euron kasvu lapsiperheiden kuukausituloissa. Tämän hallituskauden negatiivinen muutos on ollut suurempi kuin viime vuoden positiivinen muutos. Tämä on poliittinen päätös. Haluammeko todella synnyttää uusia laman lapsia vai näkisimmekö lapsiin panostamisen mieluummin kannattavana investointina?
Naapurimaassamme Ruotsissa on päätetty nähdä lapsiin panostaminen investointina - viime kuussa saimme lukea, kuinka sosialidemokraattisen ministerin johdolla siellä päätettiin nostaa lapsilisiä ja opintotukea. Ruotsissa on ymmärretty, että jokainen kruunu (tai euro) parantaa lapsiperheiden tilannetta.
Seuraavalla hallituskaudella meidän tulee nostaa lapsiperheköyhyyden torjuminen keskeiseksi tavoitteeksi. Ensitöiksi tarvitaan kansallinen lapsistrategia, jotta päätöksenteko olisi jatkossa lapsilähtöistä. Yksikin köyhyydessä elävä lapsi on liikaa!
Anette Karlsson
