Siirry pääsisältöön

Puhe kaupunginvaltuustossa 27.5.2020 - Hyvinvointikertomus

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Erityisesti tänä keväänä on tärkeää puhua porvoolaisten hyvinvoinnista. Sosiaalinen eristäytyminen, pelko ja huoli sekä nopeat muutokset ovat vaikuttaneet meihin jokaiseen. Monet lapset ja nuoret ovat voineet viime aikoina huonosti. Valitettavasti tulevaisuuden toivojemme hyvinvoinnissa on ollut huolestuttavia piirteitä jo ennen koronakevättä. Sen voimme nähdä nyt käsiteltävänä olevasta hyvinvointikertomuksesta.

Yhä useampi porvoolainen lapsi ja nuori jättää aamupalan syömättä kouluviikon aikana. Kasvua on ollut sekä alakoululaisten että yläkoululaisten keskuudessa. Vuoden 2019 kouluterveyskysely osoittaa myös, että porvoolaisten yläkoululaisten kirjoitus- ja lukutaidot ovat heikentyneet vuodesta 2017. Alakoululaisista heikennystä on ollut erityisen paljon poikien keskuudessa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan koululaisten ruokailutottumuksilla on yhteys koulumenestykseen.

Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvät ongelmat näyttävät myös lisääntyneen Porvoossa. Kyselystä ilmenee, että vuonna 2019 useammalla alakoululaisella on ollut mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana vuoden 2017 tulokseen verrattuna. Yläkoululaisilla muutosta ei ole ollut yhtä paljon, vaikka sielläkin aiempaa useampi on kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistunut. Etäkoulu on antanut osalle oppilaita mahdollisuuden loistaa ja saavuttaa parempia oppimistuloksia, kun taas toisille tilanne on ollut erittäin vaikea ja raskas. Syksyllä on varmistettava, ettei yksikään oppilas tipu veneestä. Samalla on löydettävä keinoja parantaa ilmapiiriä kouluissa, jotta esimerkiksi kiusaamiskokemukset vähenevät. Kiusaaminen on kohtalokasta, sillä syrjäytyneiden nuorten taustoista löytyy usein kiusaamiskokemuksia.

Hyvinvointikertomuksesta ilmenee, että koulunkäynnistä pidetään vähemmän kuin aiemmin sekä ylä-asteikäisten ja toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa. Huolestuttavaa oli myös, että lukiolaisten tyytyväisyys omaan elämään oli hieman heikentynyt. Onko niin, että koulu-uupumus on lisääntynyt Porvoossa? Jos näin on, mitä voimme asialle tehdä?

Hyvät porvoolaiset päättäjät ja virkamiehet, meidän tulee paneutua näiden mittareiden taustalla vaikuttaviin tekijöihin tässä hyvinvointikertomuksessa esille tuotua syvällisemmin.

Nyt ja tulevien vuosien aikana on löydettävä monipuolisia keinoja, joiden avulla saamme lapsemme ja nuoremme voimaan paremmin. Muuten edessä on yhteiskunnalle kallis tie, inhimillisistä tragedioista puhumattakaan.

Hyvä ystävät ja kollegat

Työ ei tule olemaan helppo, sillä Porvoon yllä on tummia pilviä. Talouden tasapainottaminen oli edessämme jo ennen tätä kevättä, mutta koronan johdosta Suomi ja maailma, ei vain Porvoo, painivat taloushaasteiden kanssa. Viime aikoina uutisia lomautuksista, irtisanomista ja työttömyyden kasvusta on kuultu liikaa. Näiden uutisten vaikutus tulee näkymään asukkaiden kukkaroissa, mutta myös kotikaupunkimme taloudessa.

Jälleenrakentaminen tulee viemään aikaa, mutta kestävillä rakenteellisilla muutoksilla sekä tulevaisuuteen katsovilla päätöksillä voidaan rakentaa kestävä tulevaisuus nykyiselle ja tulevalle sukupolvelle. Hyvinvointikertomus on yksi tärkeimmistä työkaluista näitä päätöksiä tehtäessä. Siksi demariryhmä on halunnut kiinnittää erityistä huomiota Hyvinvointikertomuksen sisältöön pohtiessaan Porvoon, paljon julkisuudessakin keskustelua herättänyttä, säästöohjelmaa.

Ryhmämme kokee, että on hyvä, että kertomus on tänään täällä käsiteltävänämme – näin asukkaiden hyvinvointiin keskeisesti liittyvät tiedot ovat meillä tuoreena mielessä, kun seuraavassa valtuuston kokouksessa keskustelemme kaupungin taloudesta syvällisemmin.

Kiitos!



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....