Siirry pääsisältöön

FSD på Första maj: Hållbar utveckling i coronavirusets spår

Då vi i år firar första maj gör vi det på distans och i undantagsförhållanden. Regeringen har varit handlingskraftig, men det råder osäkerhet om vad som komma skall. Vi vet så lite med säkerhet om viruset och pandemins förlopp.

I nuläget kan vi bara ana hur lång och kostsam coronapandemin kommer att bli, så väl mätt i liv och välmående, som i ekonomiska termer. Även om vem som helst kan bli sjuk i coronaviruset, så brukar epidemier och andra katastrofer oproportionerligt drabba de mest utsatta människorna och länderna. Därför är det avgörande vilka värderingar och visioner som styr de politiska valen under och efter den akuta krisen.

Det socialdemokratiska partiets framtidslinje och Marins regeringsprogram bygger på visionen om ett socialt, ekologiskt och ekonomiskt hållbart samhälle, ett inkluderande och kunnigt Finland. Den visionen ska vi hålla fast vid.

Den sociala hållbarheten handlar om att minska fattigdomen och öka jämlikheten. Det innebär i praktiken att värna om vårt välfärdssamhälle och ett schysst arbetsliv med skäliga löner. Det ökar tilliten och stärker samhället.

Den ekologiska hållbarheten handlar om att i all verksamhet respektera naturens bärkraft. Finland har utmärkta förutsättningar att genomföra nödvändiga klimatomställningar på ett socialt hållbart sätt. Regeringens ambitiösa klimatpolitik ska inte ses som ett hinder för tillväxt utan tvärtom, klimatsmarta finländska företag har stor global tillväxtpotential.

Den ekonomiska hållbarheten innebär en politik för långsiktig ekonomisk tillväxt utan negativ inverkan på den sociala och ekologiska hållbarheten. Ekonomin ska tjäna människan, inte tvärtom. Därför är det ansvarsfull ekonomisk politik att staten nu gör stora underskott för att trygga utkomsten och jobben för de människor och företag som drabbats, samt trygga basservicen i kommunerna.

Vår nordiska välfärdsmodell lyckas kombinera jämlikhet och ekonomisk effektivitet och fortsätter vara grunden för Finlands framgång, en erkänd inspiration även för andra länder. Det är ingen slump att de nordiska länderna ofta toppar internationella jämförelser i bl.a. jämställdhet, hälsa, konkurrenskraft, lycka och social mobilitet.

Den nordiska modellen ger en flexibilitet som gjort att vi klarat oss i den globala konkurrensen. Modellen har visat sig stark även i den kris vi genomlever idag: alla får vård, arbetsmarknadsparterna har snabbt kommit överens om ändringar i bl.a. arbetslöshetsskyddet och regeringen hjälper människor, företag och kommuner att klara den ekonomiska chocken.

Den oundvikliga offentliga skuldsättningen under coronapandemin ska inte hindra oss från att genomföra regeringsprogrammets investeringar i utbildning, välfärd, social rättvisa och klimatneutralitet. Det stärker vårt samhälle på sikt, investeringarna är viktigare än någonsin. Historien kan lära oss att kortsiktiga nedskärningar lätt blir dyra på sikt.

Finlands svenska socialdemokrater FSD

Anette Karlsson, ordförande, Borgå

Jacob Storbjörk, vice ordförande, Jakobstad

Erica Helin, vice ordförande, Pargas

Texten är publicerad 1.5.2020 i HBL.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....