Siirry pääsisältöön

Kyläkouluja tarvitaan Loviisassa

Loviisan sivistyslautakunta käsitteli maaliskuun (30.3.) kokouksessaan koulutoiminnan kokonaisselvitystä 2016-2021. Kokouksessa päätettiin, että Teutjärven koulun oppilaat siirretään Kirkonkylän kouluun vuonna 2017. Lisäksi rakennetaan uusi koulurakennus, samalle tontille, jossa Lovisanejdens högstadium nyt toimii. Vuosina 2017-2020 toteutetaan Koskenkylän koulutuskeskushanke, mutta ilman lähikirjastoa. Vuonna 2020 Koskenkylän koulun ja Isnäsin suomen- sekä ruotsinkielisen koulun oppilaat siirretään Koskenkylän uuteen koulukeskukseen, joka rakennetaan Forsby skolan viereen. Valkon koulu, Tesjoen molemmat koulut, Kyrkoby skola ja Haddom skola jatkaisivat entiseen tapaan.
Edellisellä hallituskaudella keskusteltiin Loviisan innovatiivisesta ajatuksesta, jonka avulla kyläkoulu voitaisiin säilyttää Isnäsissä. Tällä hetkellä Isnäsissä toimivat suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulu. Molemmissa kouluissa on noin 20 oppilasta. Koulut ovat pieniä mutta samalla maantieteellinen etäisyys muihin kaupungin kouluihin ovat suuret. Loviisa esitti aiemmin, että Isnäsin suomen- ja ruotsinkieliset koulut yhdistettäisiin yhdeksi kaksikieliseksi kouluksi. Hanke ei valitettavasti edennyt edellisellä hallituskaudella, sillä yksi hallituspuolue, RKP, vastusti hanketta.
Pienissä kylissä ei aina pystytä ylläpitämään kahta koulua, jolloin on tarkoituksenmukaista selvittää kieliryhmien yhdistämismahdollisuudet. Mielestäni on hienoa, että Loviisassa uskallettiin luoda uudenlainen toimintamalli, jonka avulla Isnäsin kyläkoulu voitaisiin pelastaa. Toivon, että Loviisan kaupunki ei hylkää tätä innovatiivista ajatusta, vaan pyrkii saamaan kaksikieliselle koululle toimiluvan tämän hallituskauden aikana. Lapsen kosketuspinta kieleen on edellytys menestyksekkäälle oppimiselle. Siksi onkin kannustettavaa, että kaksikielisillä paikkakunnilla hyödynnetään erinomaisia mahdollisuuksia elävään kaksikielisyyteen.
Olen iloinen, että oma yläasteeni, Lovisa nejdenshögstadium saa uuden koulurakennuksen, lisäksi haluan kiittää Loviisan sivistyslautakunnan jäseniä, jotka kykenivät turvaamaan melkein kaikkien kyläkoulujen tulevaisuuden. Toivottavasti Loviisan kaupungin pyynnöstä Sipilän hallitus ryhtyy toimiin kaksikielisten kyläkoulujen mahdollistamiseksi tämän hallituskauden aikana.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 8.4.2016 Loviisan Sanomissa.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...
Lue lisää »