Siirry pääsisältöön

Regeringen vill göra business på människors hälsa

Regeringen har publicerat (6.4) vårdreformens riktlinjer. Centern fick landskapsstyre och Samlingspartiet fick businessmöjligheter, medan det som reformen borde handla om, människors tillgång till god social- och hälsovård, inte prioriterades överhuvudtaget.
Regeringen går in för en märkvärdig principiell linje då den beslöt att all offentlig verksamhet som konkurrerar på samma marknad som de privata aktörerna måste bolagiseras. Till exempel hälsocentralerna och barnskyddet måste i framtiden lyda under ett bolag. Det finns bolag vars främsta syfte inte är att vara vinstdrivande, men till exempel Attendo och Terveystalo som erbjuder hälsovårdstjänster är inte sådana. I framtiden ska det alltså vara möjligt att göra mer vinst på människors välfärdstjänster.
Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikts (HNS) VD Aki Lindén konstaterade i Kauppalehti (7.4) att det kommer att bli allt svårare att få förebyggande verksamheten att fungera bra i ett system där flera olika aktörer tävlar om patienter. Situationen är mycket oroväckande, eftersom forskning visar att samhället kan spara kostnader samt förbättra människors välfärd då man satsar på förebyggande åtgärder.
Social- och hälsovårdstjänsterna ska vara under stark offentlig styrning, eftersom social- och hälsovården enligt mig inte är ett område där det viktigaste ska vara att producera vinst åt bolagsägare, utan målet bör vara kvalitativa välfärdstjänster i rätt tid samt tjänster som minskar hälsoskillnaderna i vårt land. En offentligt producerad vård är dessutom den bästa garantin för att avgifterna för vården hålls på en rimlig nivå. Dessa målsättningar hamnade tyvärr i skymundan när landskapsförvaltningen och affärsmöjligheterna prioriterades.
Anette Karlsson

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....