Siirry pääsisältöön

Jyrkkä ei tienkäyttömaksuille

Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) esitteli maanantaina 18.4. hallituksen suunnitelmat suomalaisen liikenneverkon muutoksista. Tarkoituksena olisi tulevaisuudessa yhtiöittää maantiet, rataverkko ja vesitiet. Jatkossa tieverkoston korjaukset sekä uudet hankkeet rahoitettaisiin tien käyttäjiltä kerättävillä maksuilla. Vastapainoksi bensa-, auto- tai käyttöveroa saatetaan alentaa. Samaa luvattiin palkansaajille, joiden palkkoja alennetaan. Se lupaus näyttää olevan pelkkää sanahelinää.
Suomen kansallisomaisuutta yhtiöitetään tiuhaan tahtiin, ensin meni arvokas luonto ja nyt liikenneverkosto. Kyseessä on ideologinen hyvinvointivaltion murentaminen, jossa kansallisomaisuuden käytön ja kehittämisen vastuu siirretään yksittäisten kansalaisten vastuulle. Samaan aikaan naapurimaamme Ruotsi on sitoutunut oman liikenneverkostonsa kehittämiseen 60 miljardilla eurolla vuoteen 2024 mennessä.
Ennen vaaleja Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus ei puhunut sanallakaan kansallisomaisuuden yhtiöittämisestä tai tienkäyttäjille suunnatuista tienkäyttömaksuista. Hallitus väittää tavoittelevansa korkeampaa työllisyysastetta, mutta toimivat sen eteen, että mahdollisimman moni arvokasta työtä tekevä pienyrittäjä joutuu laittamaan lapun luukulle. Tienkäyttömaksut vaikuttavat väistämättä negatiivisesti pieniin liikenneyrittäjiin sekä maaseudulla asuviin kansalaisiin.
Tuhannet itä-uusmaalaiset käyvät töissä pääkaupunkiseudulla, kuinka paljon kalliimmaksi heidän työmatkastaan tulee hallituksen suunnitelmien toteutuessa? Lisäksi HSL suunnittelee ruuhkamaksujen käyttöönottoa pääkaupunkiseudulla. Näin itä-uusimaalaisille olisi tarjolla tuplamaksut. Itä-Uudellemaalle tulevaa junaa tai metroa ei ole näköpiirissä. Alueen asukkaat joutuvat hallituksen järjettömien suunnitelmien maksumiehiksi.
Anette Karlsson
Pääkaupunkiseudulla työssäkäyvä Porvoolainen
Ove Blomqvist
Autonkuljettaja pienessä kuljetusyrityksessä
Teksti julkaistu 23.4.2016 Uusimaassa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...