Siirry pääsisältöön

Isnäsin lapset etusijalle!

Otto Andersson (rkp) ei näytä olevan kiinnostunut Isnäsin kyläkoulujen pelastamisesta  (LS 12.4.), vaan hän yrittää ohjata keskustelua pois olennaisesta, eli isnäsiläisten lasten turvallisen koulupolun turvaamisesta. Andersson toteaa totuudenmukaisesti, ettei opetusministeri Krista Kiuru (sd.) voinut hyväksyä (2014) Loviisan kaupungin toimilupahakemusta Isnäsin kaksikielisestä koulusta, koska laki ei sitä sallinut. Lakimuutos vaatii hallituksen yhteisymmärryksen ja sitä ei valitettavasti viime hallituskaudella löytynyt, koska RKP oli mukana. Sosialidemokraatit kannattivat silloin ja kannattavat yhä innovatiivisia kaksikielisyyttä tukevia ratkaisuja.
Valitettavan monessa tapauksessa RKP keskittyy lokeroimaan eri kieliryhmiä omiin poteroihinsa sen sijaan, että puolue olisi mukana etsimässä paikallisesti toimivia ratkaisuja. Toivottavasti Loviisassa toimitaan toisin ja laitetaan paikalliset lapset ja perheet etusijalle. Loviisalla on vielä aikaa hakea uutta toimilupaa innovatiiviselle hankkeelle, Isnäsin kaksikieliselle koululle. Isnäsin maantieteellisen sijainnin perusteella olisi tarkoituksenmukaista pyrkiä löytämään paikallisesti toimiva ratkaisu vuoteen 2020 mennessä. Pitkä koulumatka saattaa aiheuttaa lapsille ylimääräistä stressiä, mikä voi pahimmillaan johtaa heikentyneisiin oppimistuloksiin ja mielenterveysongelmiin.
Suomi on kaksikielinen maa ja kaksikielisten kansalaisten määrä lisääntyy jatkuvasti. Tästä huolimatta meillä on edelleen täysin yksikielinen koulujärjestelmä. Kaksikielistä koulumaailmaa – yhteisiä pihoja, oppitunteja, tiloja, opettajia – on vastustettu sillä perusteella, että valtakieli suomi alkaisi vähitellen dominoida ja vähemmistökieli ruotsin asema rapautuisi. Todellisuudessa kieliryhmien vahva erottelu on johtanut negatiiviseen suhtautumiseen vähemmistökieltä ruotsia kohtaan.
Lapset oppivat todella paljon ikätovereiltaan ja on selvää, että lapset joilla on toiseen kieliryhmään kuuluvia perheenjäseniä, ystäviä ja sukulaisia oppivat toisen kielen muita helpommin. Kaksikielisillä paikkakunnilla, kuten Loviisassa, tulee hyödyntää erinomaisia mahdollisuuksia elävään kaksikielisyyteen. On tärkeää, että lapset oppivat molemmat kotimaiset kielet ja se tapahtuu parhaiten luonnollisen kaksikielisyyden keinoin.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 15.4.2016 Loviisan Sanomissa.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...
Lue lisää »