Terveiset kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalta. Viime viikolla kaupunginjohtaja julkaisi talousarvioesityksen vuodelle 2022. Esitys löytyy täältä. Valtuusto ja kaupunginhallitus on käsitellyt asiakirjaa infomaisesti ja keskustelevasti. Ensimmäiset poliittiset päätökset tehdään ensi viikon maanantaina kaupunginhallituksessa. Silloin äänestetään poliittisten ryhmien muutosesityksistä (tuttuun tapaan niitä on taas tulossa). Kaupunginhallituksen esitys käsitellään vielä (17.11.) valtuustossa, siellä talousarvio myös hyväksytään.
Kaupunginjohtaja ei esitä veronkorotuksia, mutta talousarviosta ilmenee, että Porvoon taloudellinen tilanne muuttuu epävarmemmaksi vuoden 2023 jälkeen, kun sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueelle. Siksi kaupunginjohtaja esittää muun muassa 100 miljoonan euron investointikattoa valtuustokaudelle. Se tarkoittaisi sitä, että jotkut kaupungin kehityksen kannalta tärkeät hankkeet eivät etene lähivuosina, vaan siirtyvät eteenpäin kauden loppupuolelle tai seuraavalle kaudelle. Mielestäni tästä tulee vielä keskustella. Esimerkiksi Gammelbackan hyvinvointi-, kirjasto- ja kouluhanke, jonka selvitykseen on myös sisällytetty demareiden toimesta jo aiemmin Tulliportin päivähoidon ja A-E-koulun pienluokkien tulevaisuuden arviointi. Uudessa talousarviossa hanke on siirretty aiemmalta aloitusvuodelta 2023 vuodelle 2025. Mielestäni tämä viivästyttäminen on huono asia, sillä alueen hyvinvointipalveluiden tulevaisuuden turvaaminen on tärkeää. Usein keskustelu jää vain kouluihin, mutta tässä kokonaisuudessa kirjastolla, nuorisotilalla ja hyvinvointikeskuksen palveluilla on tärkeä rooli (esim. tuolijumppaa, eläkeläisten kerhoja, Tatsin ruokailut, yhteinen Alvarin kulma-tila jne).
Tulevaisuuden turvaamiseksi voisi olla paikallaan keskustella maltillisesta veronkorotuksesta. Kestävän talouden ohjelmassa ilmeni, että 0,25% korotus tuo kaupungille muutaman miljoonan lisää. Veroprosentti lyödään poikkeuksellisesti lukkoon kahdeksi vuodeksi, koska sote-uudistus. Veronkorotukset eivät koskaan ole toivottuja, mutta mielestäni on tärkeää, että voimme purkaa koronan aiheuttamaa pahoinvointia - se vaatii panostuksia lapsiin, nuoriin, ikäihmisiin jne… Palveluista leikkaaminen nyt tai lähitulevaisuudessa olisi mielestäni huono vaihtoehto ja on melko varmaa, että sellaisia keskusteluja meillä on vielä lähitulevaisuudessa edessä. Muihin kuntiin verrattuna meidän taloudellinen tilanne on hyvä ja linja on ollut vastuullinen. Sama koskee meidän lainakantaa. Sen sijaan käyttömenojen jatkuva kasvaminen ei ole kestävää. Toiminta ei yleisestikään ole kestävää jos joudumme tekemään ison määrän investointeja siksi, että virheellisiä päätöksiä on tehty ja ehkä tehdään lisää.
Nostan nämä investoinnit esille siksi, että kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä puuttuu rahat Kanteletalon (Kevätkummun koulu, Vårberga skola ja esikoulut) lisätilojen hankintaan. Tiedossa on ollut jo jonkin aikaa, itse muun muassa nostin tämän esille jo viime valtuustokaudella, että Kevätkummussa loppuu tila. Täyttä on ollut alusta saakka, koska tehtiin virheellinen investointi (koska tilaohjelmaa pienennettiin poliittisella päätöksellä). Näkemykseni mukaan se oli virhe, ja siitä nyt maksetaan. On kuitenkin olemassa ajatuksia (muun muassa jaostoissa käsitelty) että tilanne voidaan ratkaista oppilaita siirtämällä. Joitakin siirtoja / muutoksia varmaan kannattaakin tehdä, mutta näen että tilantarve on niin suuri ja yli viisi vuotta kestävä, että ainoa vastuullinen ratkaisu on lisätilojen tuominen Kanteletalon yhteyteen kevään/kesän aikana.
Lapset eivät ole pelinappuloita tai numeroita exceltaulukoissa. He ovat ihmisiä, joilla on oikeuksia. Näitä oikeuksia meidän aikuisten tulee valvoa ja varmistaa, että ne toteutuvat. Perheillä on oikeus ennakoida tulevaa. Porvoo markkinoi itseään unelmien kotikaupunkina lapsiperheille - ja muillekin. Talousarvoissa jopa todetaan, että markkinointia kohdennetaan pääkaupunkiseudun lapsiperheitä tavoittelemaan. Millaisen viestin Porvoo antaa sanomalla - muuta tänne, lapsesi laitetaan jonnekin kouluun ja päiväkotiin - barakkeja siirrellään ja lapsesi niiden mukana. Ei kiitos. Tarvitaan pitkäkestoisia ja lapsiystävällisiä päätöksiä. Kevätkummusta ei lapset lopu, pienet koulut ja ryhmäkoot ovat muualla.
Uskon, että joudumme tällä valtuustokaudella tarkastelemaan pienimpien koulujen tulevaisuutta uudestaan, ehkä myös isoimpien jos tilantarvetta ilmenee muuallakin (huhuja on Tolkkisten suunnalta kuulunut ja siellä on melko isoja ryhmäkokoja). Tiedän, että Epoon koulu sekä Kulloon molemmat koulut ovat pieniä. Yhdessä oleminen tuo turvaa, mutta minun on vaikea nähdä, että Epooseen investoidaan miljoonia. Toki Ilolaan investoitiin ja siellä koulun koko tulee tulevaisuudessa olemaan Epoon kanssa sama alle 40 oppilasta. Mitään päätöksiä tai edes keskusteluja ei tästä ole käynnissä, kirjoitan tässä kuitenkin rehellisesti asioista kuten ne itse näen.
Hypätään kouluista hetkeksi soteen. Osa on ehkä huomannut, että demarit (Jenna Perokorpi ja Jan Nyström) esittivät lisärahaa hoitohenkilöstön saatavuuden turvaamiseksi (200 000 euroa). Kyseinen esitys menestyi ja säilyi mukana kaupunginjohtajan esityksessä. Tämä oli erittäin tärkeä ja hieno asia. Lisäksi demariryhmä esitti kuuden tunnin työaikakokeilun aloittamisen selvittämistä ja läpiviemistä johonkin rajattuun sote-yksikköön,. Kyseinen esitys ei saanut enemmistön kannatusta, mutta asia tulee taas keskusteluun ensi maanantaina ja minä uskon sen olevan hyvä keino lisätä henkilöstön hyvinvointia, kasvattaa meidän soten vetovoimaan työntekijöiden keskuudessa ja ennen kaikkea se on keino saada arvokasta tietoa tulevien alueiden päätöksenteon tueksi. Kaikki keinot julkisen sektorin henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämiseksi on tehtävä ja uutta on uskallettava kokeilla (sote ei ole ainoa sektori jossa haasteita, varhaiskasvatuksessa on myös tarvetta ja huomionkiinnittämistarvetta). Ei vaan sote-sektorilla, vaan myös esim. koulussa ja varhaiskasvatuksessa.
Kirjoitin muutama vuosi sitten Itäväylään, että Porvoossa tulee kartoittaa kaikki leikkipaikat ja saada niistä selkeä kuva, kirjoitus löytyy Itäväylän sivulta. Demariryhmä teki muistaakseni viime vuonna esityksen lautakunnassa, että kartoitus tulee tehdä ja nyt minulla on ilo kertoa, että talousarvioesityksessä lukee: “Leikkipuistojen kehittämistä jatketaan aiempien linjausten mukaisesti panostaen erityisesti turvallisuuteen. Leikkipuistojen kehittämistyössä huomioidaan esteettömyys ja luonnonmukaisten ympäristöjen hyödyntäminen. Leikkipuistoista tehdään selonteko, jossa ilmenee leikkipuistojen kunto ja arvioitu jäljellä oleva käyttöikä”. Erinomaista sanon minä!
Erityisen iloinen olen siitä, että esteetön puisto on tulossa Porvooseen - Länsirannalle uuden päiväkoti Metsätähden viereen. Tätä lähdimme yhdessä Johanna Aaltonen kanssa edistämään muutamia vuosia sitten ja nyt siitä on vihdoin tulossa totta. Tämä puisto on osoitus siitä, että pitkäjänteinen ja hyvin perusteltu työ voi tuottaa tulosta.
Lopuksi haluan vielä sanoa pari sanaa avoimista varhaiskasvatuspalveluista. Talousarvioesityksen mukaan (kuten myös Kestävän talouden ohjelmassa) Famili ja Ilona lakkautetaan kun Länsirannan uuden esteettömän leikkipuiston yhteyteen keskitetään avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Mietin, että meidän pitäisi vielä selvittää jos toimintaa olisi mahdollista tarjota myös muualla kuin Länsirannalla. Onko kaikilla pienten lasten vanhemmilla pääsy sinne? Nykyiset tilat ovat sisäilmaongelmaiset (ainakin talousarvion mukaan mutta tietääkseni siellä vielä toimitaan, joten tämä on asia mihin minun pitää vielä perehtyä lisää).
Olen ollut viime viikolla melkoisen kiinni oman sosiaalityöntekijäopintoihin liittyvän kandityön kanssa. Kirjoitan vuoroasumisesta, mikä on mielenkiintoinen aihe. Töiden ja lapsen ohella projekti on vienyt vähän aikaa, mutta sain vihdoin kasattua ajatukseni kokonaisuudesta, joka kyllä tuli jo aiemmin luettua kannesta kanteen. Vastailen mahdollisuuksien mukaan kysymyksiin. Huomenna meillä on valtuutettujen työpaja strategian uudistamiseksi (kuntalain mukaan valtuustokauden alussa aina tehdään strategia), siellä ollaan taas mielenkiintoisten asioiden äärellä useita tunteja. Mukavaa viikkoa kaikille, ensi viikolla viimeistään lisää talousarvioon liittyen.
Kaupunginjohtaja ei esitä veronkorotuksia, mutta talousarviosta ilmenee, että Porvoon taloudellinen tilanne muuttuu epävarmemmaksi vuoden 2023 jälkeen, kun sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueelle. Siksi kaupunginjohtaja esittää muun muassa 100 miljoonan euron investointikattoa valtuustokaudelle. Se tarkoittaisi sitä, että jotkut kaupungin kehityksen kannalta tärkeät hankkeet eivät etene lähivuosina, vaan siirtyvät eteenpäin kauden loppupuolelle tai seuraavalle kaudelle. Mielestäni tästä tulee vielä keskustella. Esimerkiksi Gammelbackan hyvinvointi-, kirjasto- ja kouluhanke, jonka selvitykseen on myös sisällytetty demareiden toimesta jo aiemmin Tulliportin päivähoidon ja A-E-koulun pienluokkien tulevaisuuden arviointi. Uudessa talousarviossa hanke on siirretty aiemmalta aloitusvuodelta 2023 vuodelle 2025. Mielestäni tämä viivästyttäminen on huono asia, sillä alueen hyvinvointipalveluiden tulevaisuuden turvaaminen on tärkeää. Usein keskustelu jää vain kouluihin, mutta tässä kokonaisuudessa kirjastolla, nuorisotilalla ja hyvinvointikeskuksen palveluilla on tärkeä rooli (esim. tuolijumppaa, eläkeläisten kerhoja, Tatsin ruokailut, yhteinen Alvarin kulma-tila jne).
Tulevaisuuden turvaamiseksi voisi olla paikallaan keskustella maltillisesta veronkorotuksesta. Kestävän talouden ohjelmassa ilmeni, että 0,25% korotus tuo kaupungille muutaman miljoonan lisää. Veroprosentti lyödään poikkeuksellisesti lukkoon kahdeksi vuodeksi, koska sote-uudistus. Veronkorotukset eivät koskaan ole toivottuja, mutta mielestäni on tärkeää, että voimme purkaa koronan aiheuttamaa pahoinvointia - se vaatii panostuksia lapsiin, nuoriin, ikäihmisiin jne… Palveluista leikkaaminen nyt tai lähitulevaisuudessa olisi mielestäni huono vaihtoehto ja on melko varmaa, että sellaisia keskusteluja meillä on vielä lähitulevaisuudessa edessä. Muihin kuntiin verrattuna meidän taloudellinen tilanne on hyvä ja linja on ollut vastuullinen. Sama koskee meidän lainakantaa. Sen sijaan käyttömenojen jatkuva kasvaminen ei ole kestävää. Toiminta ei yleisestikään ole kestävää jos joudumme tekemään ison määrän investointeja siksi, että virheellisiä päätöksiä on tehty ja ehkä tehdään lisää.
Nostan nämä investoinnit esille siksi, että kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä puuttuu rahat Kanteletalon (Kevätkummun koulu, Vårberga skola ja esikoulut) lisätilojen hankintaan. Tiedossa on ollut jo jonkin aikaa, itse muun muassa nostin tämän esille jo viime valtuustokaudella, että Kevätkummussa loppuu tila. Täyttä on ollut alusta saakka, koska tehtiin virheellinen investointi (koska tilaohjelmaa pienennettiin poliittisella päätöksellä). Näkemykseni mukaan se oli virhe, ja siitä nyt maksetaan. On kuitenkin olemassa ajatuksia (muun muassa jaostoissa käsitelty) että tilanne voidaan ratkaista oppilaita siirtämällä. Joitakin siirtoja / muutoksia varmaan kannattaakin tehdä, mutta näen että tilantarve on niin suuri ja yli viisi vuotta kestävä, että ainoa vastuullinen ratkaisu on lisätilojen tuominen Kanteletalon yhteyteen kevään/kesän aikana.
Lapset eivät ole pelinappuloita tai numeroita exceltaulukoissa. He ovat ihmisiä, joilla on oikeuksia. Näitä oikeuksia meidän aikuisten tulee valvoa ja varmistaa, että ne toteutuvat. Perheillä on oikeus ennakoida tulevaa. Porvoo markkinoi itseään unelmien kotikaupunkina lapsiperheille - ja muillekin. Talousarvoissa jopa todetaan, että markkinointia kohdennetaan pääkaupunkiseudun lapsiperheitä tavoittelemaan. Millaisen viestin Porvoo antaa sanomalla - muuta tänne, lapsesi laitetaan jonnekin kouluun ja päiväkotiin - barakkeja siirrellään ja lapsesi niiden mukana. Ei kiitos. Tarvitaan pitkäkestoisia ja lapsiystävällisiä päätöksiä. Kevätkummusta ei lapset lopu, pienet koulut ja ryhmäkoot ovat muualla.
Uskon, että joudumme tällä valtuustokaudella tarkastelemaan pienimpien koulujen tulevaisuutta uudestaan, ehkä myös isoimpien jos tilantarvetta ilmenee muuallakin (huhuja on Tolkkisten suunnalta kuulunut ja siellä on melko isoja ryhmäkokoja). Tiedän, että Epoon koulu sekä Kulloon molemmat koulut ovat pieniä. Yhdessä oleminen tuo turvaa, mutta minun on vaikea nähdä, että Epooseen investoidaan miljoonia. Toki Ilolaan investoitiin ja siellä koulun koko tulee tulevaisuudessa olemaan Epoon kanssa sama alle 40 oppilasta. Mitään päätöksiä tai edes keskusteluja ei tästä ole käynnissä, kirjoitan tässä kuitenkin rehellisesti asioista kuten ne itse näen.
Hypätään kouluista hetkeksi soteen. Osa on ehkä huomannut, että demarit (Jenna Perokorpi ja Jan Nyström) esittivät lisärahaa hoitohenkilöstön saatavuuden turvaamiseksi (200 000 euroa). Kyseinen esitys menestyi ja säilyi mukana kaupunginjohtajan esityksessä. Tämä oli erittäin tärkeä ja hieno asia. Lisäksi demariryhmä esitti kuuden tunnin työaikakokeilun aloittamisen selvittämistä ja läpiviemistä johonkin rajattuun sote-yksikköön,. Kyseinen esitys ei saanut enemmistön kannatusta, mutta asia tulee taas keskusteluun ensi maanantaina ja minä uskon sen olevan hyvä keino lisätä henkilöstön hyvinvointia, kasvattaa meidän soten vetovoimaan työntekijöiden keskuudessa ja ennen kaikkea se on keino saada arvokasta tietoa tulevien alueiden päätöksenteon tueksi. Kaikki keinot julkisen sektorin henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämiseksi on tehtävä ja uutta on uskallettava kokeilla (sote ei ole ainoa sektori jossa haasteita, varhaiskasvatuksessa on myös tarvetta ja huomionkiinnittämistarvetta). Ei vaan sote-sektorilla, vaan myös esim. koulussa ja varhaiskasvatuksessa.
Kirjoitin muutama vuosi sitten Itäväylään, että Porvoossa tulee kartoittaa kaikki leikkipaikat ja saada niistä selkeä kuva, kirjoitus löytyy Itäväylän sivulta. Demariryhmä teki muistaakseni viime vuonna esityksen lautakunnassa, että kartoitus tulee tehdä ja nyt minulla on ilo kertoa, että talousarvioesityksessä lukee: “Leikkipuistojen kehittämistä jatketaan aiempien linjausten mukaisesti panostaen erityisesti turvallisuuteen. Leikkipuistojen kehittämistyössä huomioidaan esteettömyys ja luonnonmukaisten ympäristöjen hyödyntäminen. Leikkipuistoista tehdään selonteko, jossa ilmenee leikkipuistojen kunto ja arvioitu jäljellä oleva käyttöikä”. Erinomaista sanon minä!
Erityisen iloinen olen siitä, että esteetön puisto on tulossa Porvooseen - Länsirannalle uuden päiväkoti Metsätähden viereen. Tätä lähdimme yhdessä Johanna Aaltonen kanssa edistämään muutamia vuosia sitten ja nyt siitä on vihdoin tulossa totta. Tämä puisto on osoitus siitä, että pitkäjänteinen ja hyvin perusteltu työ voi tuottaa tulosta.
Lopuksi haluan vielä sanoa pari sanaa avoimista varhaiskasvatuspalveluista. Talousarvioesityksen mukaan (kuten myös Kestävän talouden ohjelmassa) Famili ja Ilona lakkautetaan kun Länsirannan uuden esteettömän leikkipuiston yhteyteen keskitetään avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Mietin, että meidän pitäisi vielä selvittää jos toimintaa olisi mahdollista tarjota myös muualla kuin Länsirannalla. Onko kaikilla pienten lasten vanhemmilla pääsy sinne? Nykyiset tilat ovat sisäilmaongelmaiset (ainakin talousarvion mukaan mutta tietääkseni siellä vielä toimitaan, joten tämä on asia mihin minun pitää vielä perehtyä lisää).
Olen ollut viime viikolla melkoisen kiinni oman sosiaalityöntekijäopintoihin liittyvän kandityön kanssa. Kirjoitan vuoroasumisesta, mikä on mielenkiintoinen aihe. Töiden ja lapsen ohella projekti on vienyt vähän aikaa, mutta sain vihdoin kasattua ajatukseni kokonaisuudesta, joka kyllä tuli jo aiemmin luettua kannesta kanteen. Vastailen mahdollisuuksien mukaan kysymyksiin. Huomenna meillä on valtuutettujen työpaja strategian uudistamiseksi (kuntalain mukaan valtuustokauden alussa aina tehdään strategia), siellä ollaan taas mielenkiintoisten asioiden äärellä useita tunteja. Mukavaa viikkoa kaikille, ensi viikolla viimeistään lisää talousarvioon liittyen.
