Siirry pääsisältöön

Puhe valtuuston kokouksessa 17.11.2021 Gammelbackan sivistys- ja hyvinvointikeskus

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat


Tänään olemme kokoontuneet vuoden tärkeimmän päätöksen eteen - nimittäin hyväksymään tulevan vuoden talousarvion. Tänään määritellään se suunta, minne Porvoo tulevana vuonna menee. 


Edessä on suuria muutoksia, muun muassa hyvinvointialueiden perustamisen myötä. Monet tärkeät tehtävät, kuten sivistys ja kulttuuri, hyvinvoinnin edistäminen sekä lähiympäristön kehittäminen, jäävät uudistuksen jälkeen kuntaan.


Kaupunginhallituksessa päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että Kanteletalon yhteyteen tilataan lisätilaa - ihan kuten vaadimme jo joulukuussa 2020 sivistyslautakunnan ja jaostojen puheenjohtajien kanssa. Minä uskon Porvoon tulevaisuuteen ja siihen, että aktiivisesti kaavoitettava alue - Kevätkumpu - kasvaa. Näihin ennustuksiin olisi pitänyt uskoa kun Kantele-taloa suunniteltiin. Valitettavasti niin ei tehty, vaan lähdettiin eurot silmillä leikkaamaan tilaohjelmasta - tätä laskua maksamme tänään. Siksi oli erittäin tärkeää, että poliittisella yhteistyöllä saimme muutettua kaupunginhallituksen esitystä tilojen osalta suuremmaksi ja pitkäkestoisemmaksi.


Tyytyväinen olen myös siitä, että demareiden esitys selvityksen tekemisestä Pohjois-Porvoon päiväkotipalveluiden turvaamiseksi sai yksimielisen kannatuksen kaupunginhallituksessa. Kaarenkylän päiväkoti on pian elinkaarensa päässä ja nyt on aika olla uuden edellä - eikä jatkuvasti jäljessä, selkä seinää vasten kuten viime aikoina olemme olleet. Esimerkiksi Bjurbölen päiväkodin tilanne, joka poliittisesti otettiin hoidettavaksi, oli sellainen. Näin ei voi jatkua. 


Olen pettynyt siihen, että taas uusi koulu on täynnä - eli liian pieni. Nimittäin Tolkkisten koulu. Miten voi olla, että alueita kaavoitetaan ja markkinoidaan lapsiperheille - ja sitten koulut ovat liian pieniä. Ei kukaan vanhempi halua laittaa lastaan barakkien kyytiin heilumaan ympäri kaupunkia. Lapset eivät ole shakkinappuloita. Perheet haluavat tietää miltä lapsen koulupolku tulee näyttämään. 


Hyvät läsnäolijat


Olen iloinen siitä, että demareiden vaatima selvitys Gammelbackan tulevaisuudesta on vihdoin lähtenyt käyntiin. Suomenkielisen koulutusjaoston lokakuun kokouksen pöytäkirjassa todetaan muun muassa, että Gammelbackan sivistys- ja hyvinvointihanketyö käynnistyy tarvekartoituksella, jossa määritellään kyseisen hankkeen tulevaisuuden tilatarpeet ja laaditaan alustava huonetilaohjelma. 


Tätä kartoitusta varten on perustettu työryhmä, jossa on edustajat koulutuspalveluista, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista, varhaiskasvatuksesta, toimitilajohdosta sekä kaavoituksesta. 


Tarvekartoituksessa määritellään tilatarpeet ja luodaan vaihtoehtoiset mallit hankkeen toteuttamiseksi, joihin sitten laaditaan tarkempi hankesuunnitelma ja tarkempi kustannusarvio. Tämän selvityksen tulee kaupunginhallituksen talousarvioesityksen sekä virkamiesten oman arvion mukaan olla valmis kevään 2022 aikana.


Esitän, että kaupunginvaltuusto pitää kiinni suunnitelmasta, joka tehtiin vuoden 2021 talousarvion yhteydessä - eli Gammelbackan hyvinvointi- ja sivistyshanke (kyllä, esitän myös otsikon muuttamista kokonaisuutta paremmin kuvaavaksi) merkitään investointiohjelmaan vuosille 2023 - 2025.


Hyvät valtuustokollegat ja muut


Viime vuoden tammikuussa kuulin puheenvuoron, johon oli helppo yhtyä: “Kevätkummun Kantele-talosta olisi hyvä ottaa aika paljon mallia, kuinka koulu, nuorisotila, kirjasto ja moni muu toiminto toimii yhdessä. Kun Gammelbackassa aletaan miettiä uutta sivistyskeskusta, nousevat myös maahanmuuttajien asiat esille aivan eri tavoin, kuin missään muualla tässä kaupungissa.”


Kyseinen virke on lyhyt ote puheesta, jonka kaupunginjohtaja piti Gammelbackassa järjestetyssä tilaisuudessa.


Kyseinen virke tiivistää tulevaisuuden kunnan keskeisimmät tehtävät yhteen lauseeseen. Meidän ei tule rakentaa pelkkiä kouluja, vaan meidän tulee rakentaa hyvinvointi- ja sivistyskeskuksia, joissa voidaan yhdistää erilaisia toimintoja, kuten kirjasto, nuorisotila, eläkeläisten ja järjestöjen tarvitsemat kokoontumistilat ja koulu. Sellainen kokonaisuus edistää koko alueen väestön hyvinvointia. 


Hyvät porvoolaiset päättäjät


Lähiö tarvitsee sykkivän sydämen, joka lisää kaikkien alueella asuvien hyvinvointia. Gammelbackan hyvinvointi- ja sivistyshanke on sellainen ja siksi Peipon koulua ei missään nimessä tule edes harkita siirrettäväksi Pääskytien koulun yhteyteen.


Nykyisestä talousarviotekstissä todetaan, että selvityksessä tulee ottaa kantaa Peipon, Pääskytien ja Tulliportin koulujen peruskorjauksiin tai korvaaviin uudistiloihin, kaupungin omistamaan Monitoimitaloon, Gammelbackan palvelu-/hyvinvointikeskukseen ja Gammelbackan liikekeskukseen. 


Ihmettelen kuitenkin sitä, että huomautuksista ja demareiden esityksistä riippumatta talousarviossa pysyi kirjaus Tulliportin koulusta, sillä kyseistä koulua ei ole olemassa. Siksi demariryhmä esittää, että teksti muutetaan muotoon:


“...selvityksessä tulee ottaa kantaa Peipon ja Pääskytien koulujen peruskorjauksiin tai korvaaviin uudistiloihin, kaupungin omistamaan Monitoimitaloon, Gammelbackan palvelu-/hyvinvointikeskukseen ja Gammelbackan liikekeskukseen. Samassa yhteydessä selvitetään myös Albert Edelfeltin koulun pienluokkien ja Tulliportin päivähoidon tarvitsemat tilaratkaisut sekä Pääskytien koulun pienluokkien tilanne. Osa rakennuksista on elinikänsä päässä ja ne tulisi ensisijaisesti purkaa. Lisäksi selvitetään akateemisesti hyvin pärjäävien lasten ja nuorten autismiluokan tarve ja sijoitus samaan kokonaisuuteen.”


Viimeinen lause on tärkeä myös, sillä akateemisesti lahjakkaat autisminkirjon lapset eivät usein sovellu nykyisille pienluokille ja toisaalta yleisopetuksen luokat eivät riittävästi tue heidän erityistarpeita, eikä niissä ole riittävää autisminkirjon osaamista. Tästä syystä tulee selvittää ja suunnitella näille lapsille heidän tarpeiden mukainen koulupolku.


Kiitos!





Esitykset tiivistetysti:

Esitys 1)

Investoinnit / Gammelbackan koulu ja monitoimitalo (s. 51, osion alku)
Muutetaan teksti: ”Gammelbackan kouluhanke on investointiohjelmassa vuosille 2025–2027.” muotoon: ”Gammelbackan sivistys- ja hyvinvoitnihanke on investointiohjelmassa vuosille 2023–2025.”

Esitys 2)

Investoinnit / Investointilista, talonrakennus (s. 53)
Gammelbackan kouluhanke aikaistetaan alkamaan vuonna 2023:
2023: 0,2 m€, 2024: 3,5 m€, 2025: 7,9 m€

Esitys 3)

Investoinnit / Gammelbackan koulu ja monitoimitalo (s. 51, osion loppu)
MUUTETAAN MUOTOON "...selvityksessä tulee ottaa kantaa Peipon ja Pääskytien koulujen peruskorjauksiin tai korvaaviin uudistiloihin, kaupungin omistamaan Monitoimitaloon, Gammelbackan palvelu-/hyvinvointikeskukseen ja Gammelbackan liikekeskukseen. Samassa yhteydessä selvitetään myös Albert Edelfeltin koulun pienluokkien ja Tulliportin päivähoidon tarvitsemat tilaratkaisut sekä Pääskytien koulun pienluokkien tilanne. Osa rakennuksista on elinikänsä päässä ja ne tulisi ensisijaisesti purkaa. Lisäksi selvitetään akateemisesti hyvin pärjäävien lasten ja nuorten autismiluokan tarve ja sijoitus samaan kokonaisuuteen.”



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...