Siirry pääsisältöön

Puhe valtuuston kokouksessa 17.11.2021 Gammelbackan sivistys- ja hyvinvointikeskus

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat


Tänään olemme kokoontuneet vuoden tärkeimmän päätöksen eteen - nimittäin hyväksymään tulevan vuoden talousarvion. Tänään määritellään se suunta, minne Porvoo tulevana vuonna menee. 


Edessä on suuria muutoksia, muun muassa hyvinvointialueiden perustamisen myötä. Monet tärkeät tehtävät, kuten sivistys ja kulttuuri, hyvinvoinnin edistäminen sekä lähiympäristön kehittäminen, jäävät uudistuksen jälkeen kuntaan.


Kaupunginhallituksessa päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että Kanteletalon yhteyteen tilataan lisätilaa - ihan kuten vaadimme jo joulukuussa 2020 sivistyslautakunnan ja jaostojen puheenjohtajien kanssa. Minä uskon Porvoon tulevaisuuteen ja siihen, että aktiivisesti kaavoitettava alue - Kevätkumpu - kasvaa. Näihin ennustuksiin olisi pitänyt uskoa kun Kantele-taloa suunniteltiin. Valitettavasti niin ei tehty, vaan lähdettiin eurot silmillä leikkaamaan tilaohjelmasta - tätä laskua maksamme tänään. Siksi oli erittäin tärkeää, että poliittisella yhteistyöllä saimme muutettua kaupunginhallituksen esitystä tilojen osalta suuremmaksi ja pitkäkestoisemmaksi.


Tyytyväinen olen myös siitä, että demareiden esitys selvityksen tekemisestä Pohjois-Porvoon päiväkotipalveluiden turvaamiseksi sai yksimielisen kannatuksen kaupunginhallituksessa. Kaarenkylän päiväkoti on pian elinkaarensa päässä ja nyt on aika olla uuden edellä - eikä jatkuvasti jäljessä, selkä seinää vasten kuten viime aikoina olemme olleet. Esimerkiksi Bjurbölen päiväkodin tilanne, joka poliittisesti otettiin hoidettavaksi, oli sellainen. Näin ei voi jatkua. 


Olen pettynyt siihen, että taas uusi koulu on täynnä - eli liian pieni. Nimittäin Tolkkisten koulu. Miten voi olla, että alueita kaavoitetaan ja markkinoidaan lapsiperheille - ja sitten koulut ovat liian pieniä. Ei kukaan vanhempi halua laittaa lastaan barakkien kyytiin heilumaan ympäri kaupunkia. Lapset eivät ole shakkinappuloita. Perheet haluavat tietää miltä lapsen koulupolku tulee näyttämään. 


Hyvät läsnäolijat


Olen iloinen siitä, että demareiden vaatima selvitys Gammelbackan tulevaisuudesta on vihdoin lähtenyt käyntiin. Suomenkielisen koulutusjaoston lokakuun kokouksen pöytäkirjassa todetaan muun muassa, että Gammelbackan sivistys- ja hyvinvointihanketyö käynnistyy tarvekartoituksella, jossa määritellään kyseisen hankkeen tulevaisuuden tilatarpeet ja laaditaan alustava huonetilaohjelma. 


Tätä kartoitusta varten on perustettu työryhmä, jossa on edustajat koulutuspalveluista, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista, varhaiskasvatuksesta, toimitilajohdosta sekä kaavoituksesta. 


Tarvekartoituksessa määritellään tilatarpeet ja luodaan vaihtoehtoiset mallit hankkeen toteuttamiseksi, joihin sitten laaditaan tarkempi hankesuunnitelma ja tarkempi kustannusarvio. Tämän selvityksen tulee kaupunginhallituksen talousarvioesityksen sekä virkamiesten oman arvion mukaan olla valmis kevään 2022 aikana.


Esitän, että kaupunginvaltuusto pitää kiinni suunnitelmasta, joka tehtiin vuoden 2021 talousarvion yhteydessä - eli Gammelbackan hyvinvointi- ja sivistyshanke (kyllä, esitän myös otsikon muuttamista kokonaisuutta paremmin kuvaavaksi) merkitään investointiohjelmaan vuosille 2023 - 2025.


Hyvät valtuustokollegat ja muut


Viime vuoden tammikuussa kuulin puheenvuoron, johon oli helppo yhtyä: “Kevätkummun Kantele-talosta olisi hyvä ottaa aika paljon mallia, kuinka koulu, nuorisotila, kirjasto ja moni muu toiminto toimii yhdessä. Kun Gammelbackassa aletaan miettiä uutta sivistyskeskusta, nousevat myös maahanmuuttajien asiat esille aivan eri tavoin, kuin missään muualla tässä kaupungissa.”


Kyseinen virke on lyhyt ote puheesta, jonka kaupunginjohtaja piti Gammelbackassa järjestetyssä tilaisuudessa.


Kyseinen virke tiivistää tulevaisuuden kunnan keskeisimmät tehtävät yhteen lauseeseen. Meidän ei tule rakentaa pelkkiä kouluja, vaan meidän tulee rakentaa hyvinvointi- ja sivistyskeskuksia, joissa voidaan yhdistää erilaisia toimintoja, kuten kirjasto, nuorisotila, eläkeläisten ja järjestöjen tarvitsemat kokoontumistilat ja koulu. Sellainen kokonaisuus edistää koko alueen väestön hyvinvointia. 


Hyvät porvoolaiset päättäjät


Lähiö tarvitsee sykkivän sydämen, joka lisää kaikkien alueella asuvien hyvinvointia. Gammelbackan hyvinvointi- ja sivistyshanke on sellainen ja siksi Peipon koulua ei missään nimessä tule edes harkita siirrettäväksi Pääskytien koulun yhteyteen.


Nykyisestä talousarviotekstissä todetaan, että selvityksessä tulee ottaa kantaa Peipon, Pääskytien ja Tulliportin koulujen peruskorjauksiin tai korvaaviin uudistiloihin, kaupungin omistamaan Monitoimitaloon, Gammelbackan palvelu-/hyvinvointikeskukseen ja Gammelbackan liikekeskukseen. 


Ihmettelen kuitenkin sitä, että huomautuksista ja demareiden esityksistä riippumatta talousarviossa pysyi kirjaus Tulliportin koulusta, sillä kyseistä koulua ei ole olemassa. Siksi demariryhmä esittää, että teksti muutetaan muotoon:


“...selvityksessä tulee ottaa kantaa Peipon ja Pääskytien koulujen peruskorjauksiin tai korvaaviin uudistiloihin, kaupungin omistamaan Monitoimitaloon, Gammelbackan palvelu-/hyvinvointikeskukseen ja Gammelbackan liikekeskukseen. Samassa yhteydessä selvitetään myös Albert Edelfeltin koulun pienluokkien ja Tulliportin päivähoidon tarvitsemat tilaratkaisut sekä Pääskytien koulun pienluokkien tilanne. Osa rakennuksista on elinikänsä päässä ja ne tulisi ensisijaisesti purkaa. Lisäksi selvitetään akateemisesti hyvin pärjäävien lasten ja nuorten autismiluokan tarve ja sijoitus samaan kokonaisuuteen.”


Viimeinen lause on tärkeä myös, sillä akateemisesti lahjakkaat autisminkirjon lapset eivät usein sovellu nykyisille pienluokille ja toisaalta yleisopetuksen luokat eivät riittävästi tue heidän erityistarpeita, eikä niissä ole riittävää autisminkirjon osaamista. Tästä syystä tulee selvittää ja suunnitella näille lapsille heidän tarpeiden mukainen koulupolku.


Kiitos!





Esitykset tiivistetysti:

Esitys 1)

Investoinnit / Gammelbackan koulu ja monitoimitalo (s. 51, osion alku)
Muutetaan teksti: ”Gammelbackan kouluhanke on investointiohjelmassa vuosille 2025–2027.” muotoon: ”Gammelbackan sivistys- ja hyvinvoitnihanke on investointiohjelmassa vuosille 2023–2025.”

Esitys 2)

Investoinnit / Investointilista, talonrakennus (s. 53)
Gammelbackan kouluhanke aikaistetaan alkamaan vuonna 2023:
2023: 0,2 m€, 2024: 3,5 m€, 2025: 7,9 m€

Esitys 3)

Investoinnit / Gammelbackan koulu ja monitoimitalo (s. 51, osion loppu)
MUUTETAAN MUOTOON "...selvityksessä tulee ottaa kantaa Peipon ja Pääskytien koulujen peruskorjauksiin tai korvaaviin uudistiloihin, kaupungin omistamaan Monitoimitaloon, Gammelbackan palvelu-/hyvinvointikeskukseen ja Gammelbackan liikekeskukseen. Samassa yhteydessä selvitetään myös Albert Edelfeltin koulun pienluokkien ja Tulliportin päivähoidon tarvitsemat tilaratkaisut sekä Pääskytien koulun pienluokkien tilanne. Osa rakennuksista on elinikänsä päässä ja ne tulisi ensisijaisesti purkaa. Lisäksi selvitetään akateemisesti hyvin pärjäävien lasten ja nuorten autismiluokan tarve ja sijoitus samaan kokonaisuuteen.”



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....