Siirry pääsisältöön

SDP:s Anette Karlsson kandiderar i välfärdsområdesvalet

Fullmäktigeledamot i Borgå och 2. vice ordförande i stadsstyrelsen Anette Karlsson (sdp) ställer upp i välfärdsområdesvalet som ordnas i januari. Välfärdsområdenas fullmäktige inleder sitt arbete i mars 2022 och ansvarar över att överföra social- och hälsovårdstjänsterna samt räddningsverket till välfärdsområden, och från och med början av 2023 ansvarar områdena för dessa tjänster. Karlsson samlade över 700 röster i förra kommunalvalet och fick därmed näst mest röster i sin hemstad.

- Under den senaste tiden har jag blivit kontaktad om bl.a. hemvården, kön till hälsocentralen och om socialarbetarnas välmående. Som utbildad socionom (YH), blivande socialarbetare samt sakkunnig för tredje sektorn på riksdagen känner jag att det enda ansvarsfulla alternativet är att ställa upp i detta viktiga val, säger Karlsson.

Östra Nylands välfärdsområde bildas av kommunerna: Askola, Lappträsk, Lovisa, Mörskom, Borgå, Pukkila och Sibbo.

- Välfärdsområdet ansvarar för många viktiga tjänster och därför tycker jag att det är viktigt att människor visar intresse för det kommande valet. Det är inte obetydligt vem som bestämmer var hälsocentraler finns, hur rådgivningen fungerar eller vilka verksamhetsförutsättningar frivilliga brandkåren har, påpekar Karlsson.

Välfärdsområden har hand om socialvårdens tjänster, till exempel hemtjänsten och hemvården inom äldreomsorgen, tjänster för personer med en funktionsnedsättning, elevvården (skolkuratorerna, psykologerna), barnskyddet, rusmedels-, och mentalvårdsarbetet, socialarbetet, fostrings- och familjerådgivning och hälsovårdstjänster, såsom hälsocentralernas tjänster, tandvård, specialiserad sjukvård samt räddningsväsendet.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....