Siirry pääsisältöön

Naisten ääni kuuluviin

Tänään vietetään kansainvälistä naistenpäivää. YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran maaliskuun 8. päivänä vuonna 1975. Naistenpäivän historia ulottuu jo 1900-luvun alkuun, jolloin useissa maissa julistettiin kansallisia naisten päiviä naisten oikeuksien ja osallistumisvapauksien saavuttamisen kunniaksi. Suomea on usein kehuttu tasa-arvon mallimaaksi. Moniin muihin maihin verrattuna asiat ovat meillä hyvin. Myös Suomessa on kuitenkin sukupuolittuneita tasa-arvo-ongelmia, joihin tulee puuttua.
Naiset ovat ajaneet Suomessa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista yli 100-vuoden ajan. Töitä on vielä tehtävä, jotta naisten ääni kuuluu kunnallisessa ja valtakunnallisessa päätöksenteossa tasa-arvoisesti. Nykyisistä kunnanvaltuutetuista naisten osuus on 36 prosenttia. Porvoossa on maan keksiarvoa hieman parempi tilanne. Tämän hetkisistä Porvoon kaupunginvaltuutetuista 41 prosenttia on naisia.
Kuntavaalit ovat erityisen tärkeät vaalit, koska kotikaupungin asiat ovat sujuvan arkielämän kannalta niitä tärkeimpiä. Kaupunginvaltuustossa päätetään muun muassa päiväkodeista, kouluista, kirjastoista, liikuntapaikoista, ikäihmisten palveluista, julkisesta liikenteestä, kaavoituksesta ja liikenneratkaisuista. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kuntien tehtävät vähenevät, tulevat kunnat olemaan myös tulevaisuudessa merkittäviä päätöksentekijöitä ja kansalaisten peruspalvelujen tarjoajia. Päätöksen tekoon tarvitaan tasapuolisesti naisia ja miehiä, eri ikäluokista ja erilaisilla taustoilla.
Anette Karlsson, SDP
Anna Granfelt, Kokoomus
Outi Lankia, Keskusta
Catharina von Schoultz, RKP
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kirjallinen kysymys: SDP:n Karlsson vaatii toimia Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkien purkamiseksi

SDP:n kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Anette Karlsson on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkautumisesta ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta. Karlssonin mukaan tilanne on muodostunut vakavaksi oikeudenhoidon ongelmaksi, joka vaikuttaa suoraan tavallisten ihmisten elämään. – Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä kuukausia tai jopa vuosia. Jokainen viive vaikuttaa ihmisen arkeen – ja siksi tähän on puututtava, Karlsson sanoo. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen saapui viime vuonna yli 120 000 asiaa, mikä on yli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruuhkat näkyvät sekä rikos- että riita-asioissa, ja käsittelyajat ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika on noussut alueella lähes kahdeksaan ja puoleen kuukauteen. Ylen selvityksen mukaan pahoinpitelyrikoksissa prosessin kokonaiskesto rikoksesta tuomioon on Itä-Uudellamaalla keskimäärin 685 päivää. – Kun ihminen joutuu...
Lue lisää »