Siirry pääsisältöön

Haiseeko Porvoossa home?

Porvoon koulujen ja päiväkotien homeongelmista on keskusteltu aktiivisesti lehtien mielipidepalstoilla, sosiaalisessa mediassa ja kahvipöydissä. Jokainen sisäilmaongelmille altistunut on liikaa. Kaupunki on luvannut puhdistaa ilmastointilaitteet, selvittää mahdollisuudet pitää ilmastointilaitteita päällä vuorokauden ympäri, vaatia yhteistyökumppaneilta sitoutumista Terve Talo –asiakirjaan ja varmistaa, että julkisivu- ja kattotyöt tehdään kosteutta suojaavan hupun alla. Hyvä, että asiaan kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota, mutta kyllä minua ihmetyttää, miksi yllä mainittuja toimenpiteitä ei ole aiemmin tehty. Lisäksi kaupungin tulisi vaatia, että rakennusmateriaalit säilytetään kuivalla pohjalla ja hupun alla. Porvoon tilannetta seuratessa on pakko todeta, että kukaan ei hoitaisi omaa kotiaan niin huonosti, kuin kaupunki on hoitanut yhteisiä koulujamme ja päiväkotejamme.
Reilu kymmenen vuotta sitten sisäilmaongelmista ei puhuttu yhtä aktiivisesti kuin tänään. Kukaan ei ajatellut, että lapsen jatkuvan sairastelun taustalla voisi olla homeessa oleva koulu. Tiedän tämän kokemuksesta. Peruskoulussa en nähnyt montaa tervettä päivää. Lääkäri totesi tammikuussa nielutulehduksen, maaliskuussa poskiontelotulehduksen, toukokuussa korvatulehduksen heinäkuussa keuhkoputkentulehduksen ja syksyllä sama rumba alkoi taas alusta. Olen elämäni aikana syönyt kymmeniä antibioottikuureja, lojunut sairaspedissä satoja päiviä, ostanut tuhansia nessupaketteja ja syön lääkkeitä joka päivä. Homekoulu on maksanut minulle, yhteiskunnalle ja työnantajilleni omaisuuksia. Inhimillisestä harmista ja kivusta puhumattakaan. Minä olen yksi tuhansista, jotka ovat sairastuneet homeen takia. Sisäilma-asioita ei saa enää sivuttaa. Uusia ongelmarakennuksia ilmenee jatkuvasti ja tilanteeseen on puututtava määrätietoisella otteella tulevalla valtuustokaudella.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 22.3.2017 Itäväylässä.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....