Siirry pääsisältöön

Tulevaisuuden kouluverkko – läntinen Porvoo

Kuun alussa julkaistun kouluverkkoselvityksen tavoitteena oli luoda strateginen tulevaisuuden kuva vuodelle 2026. Nyt päättäjät luovat, yhdessä kuntalaisten kanssa, pitkän tähtäimen suunnitelman siitä, kuinka nykyinen kouluverkko vaiheittain uudistetaan vuoteen 2026 mennessä. Tahtotilana on turvallinen ja terveellinen sekä kustannustehokas kouluverkko.
Valitettavasti kouluverkkoselvityksestä puuttuu olennaisia tietoja, kuten koulukuljetuksiin liittyvät laskelmat. Joitakin kuljetukseen liittyviä lukuja löytyy vuonna 2013 julkaistusta ruotsinkielisen kouluverkon selvityksestä. Koulukuljetus maksaa keskimäärin 1 071 euroa/oppilas/lukuvuosi. Oppilaiden kuljetus on kaikkein edullisinta Kullo skolanissa, jossa 80 prosenttia oppilaista kuljetetaan, mutta koulukyyti maksaa reilu 300 euroa/oppilas/lukuvuosi. Gammelbacka skolanin kuljetukset ovat kalleimmat, sillä neljä prosenttia oppilaista kuljetetaan ja kustannus on miltei 3 000 euroa/oppilas/lukuvuosi. Markus Hammarström (sd.) on esittänyt, että Porvooseen tulisi palkata logistikko, joka vastaisi koko alueen koulukuljetusten suunnittelusta. Olen samaa mieltä, sillä koulukyytien fiksu suunnittelu toisi taloudellisia säästöjä sekä saattaisi lyhentää lasten koulumatkoja.
Kouluverkkoselvityksessä on esitelty kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehto A:ssa esitetään, että Epoon koulu, Sannäs skola, Ilolan koulu ja Tuorilan koulu lakkautetaan. Vaihtoehto B:ssä esitetään, että Kerkkoon koulu, Tuorilan koulu, Peipon koulu sekä Kullon kaksikielinen sivistyskeskus lakkautetaan. Vasta remontoitu Kulloon sivistyskeskus on laitettu vastakkain itäisen alueen mahdollisen sivistyskeskuksen kanssa. Toisin kuin vaihtoehto A:n lakkautettavien koulujen osalta, selvityksessä ei ilmene tarkkaan mihin oppilaat Kulloosta siirtyisivät, mikäli vaihtoehto B toteutuu. Toinen hämmentävä asia vaihtoehto B:ssä on se, että Porvoon vuoden 2017 talousarvion yksityiskohtaisen investointiliitteen mukaan Kerkkoon kouluun investoidaan vuosina 2021-2023 yhteensä noin 5 miljoonaa euroa, jotta koulu saadaan korjattua ja lisätilaa rakennettu Tuorilan koulusta siirtyville oppilaille.
Vaikuttaa siltä, että järjettömältä kuulostava vaihtoehto B on lisätty selvitykseen, jotta päättäjät joutuisivat valitsemaan vaihtoehto A:n, jossa ainoat häviäjät ovat itäisellä alueella asuvat perheet. Nyt tarvitaan päättäjiltä erityistä tarkkaavaisuutta ja kokonaiskuvan hahmottamista, jotta järkeviä ratkaisuja saadaan aikaiseksi – sillä kouluverkkoselvityksessä sellaista ei ole tarjoilla.
Anette Karlsson

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....