Siirry pääsisältöön

Tulevaisuuden kouluverkko – läntinen Porvoo

Kuun alussa julkaistun kouluverkkoselvityksen tavoitteena oli luoda strateginen tulevaisuuden kuva vuodelle 2026. Nyt päättäjät luovat, yhdessä kuntalaisten kanssa, pitkän tähtäimen suunnitelman siitä, kuinka nykyinen kouluverkko vaiheittain uudistetaan vuoteen 2026 mennessä. Tahtotilana on turvallinen ja terveellinen sekä kustannustehokas kouluverkko.
Valitettavasti kouluverkkoselvityksestä puuttuu olennaisia tietoja, kuten koulukuljetuksiin liittyvät laskelmat. Joitakin kuljetukseen liittyviä lukuja löytyy vuonna 2013 julkaistusta ruotsinkielisen kouluverkon selvityksestä. Koulukuljetus maksaa keskimäärin 1 071 euroa/oppilas/lukuvuosi. Oppilaiden kuljetus on kaikkein edullisinta Kullo skolanissa, jossa 80 prosenttia oppilaista kuljetetaan, mutta koulukyyti maksaa reilu 300 euroa/oppilas/lukuvuosi. Gammelbacka skolanin kuljetukset ovat kalleimmat, sillä neljä prosenttia oppilaista kuljetetaan ja kustannus on miltei 3 000 euroa/oppilas/lukuvuosi. Markus Hammarström (sd.) on esittänyt, että Porvooseen tulisi palkata logistikko, joka vastaisi koko alueen koulukuljetusten suunnittelusta. Olen samaa mieltä, sillä koulukyytien fiksu suunnittelu toisi taloudellisia säästöjä sekä saattaisi lyhentää lasten koulumatkoja.
Kouluverkkoselvityksessä on esitelty kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehto A:ssa esitetään, että Epoon koulu, Sannäs skola, Ilolan koulu ja Tuorilan koulu lakkautetaan. Vaihtoehto B:ssä esitetään, että Kerkkoon koulu, Tuorilan koulu, Peipon koulu sekä Kullon kaksikielinen sivistyskeskus lakkautetaan. Vasta remontoitu Kulloon sivistyskeskus on laitettu vastakkain itäisen alueen mahdollisen sivistyskeskuksen kanssa. Toisin kuin vaihtoehto A:n lakkautettavien koulujen osalta, selvityksessä ei ilmene tarkkaan mihin oppilaat Kulloosta siirtyisivät, mikäli vaihtoehto B toteutuu. Toinen hämmentävä asia vaihtoehto B:ssä on se, että Porvoon vuoden 2017 talousarvion yksityiskohtaisen investointiliitteen mukaan Kerkkoon kouluun investoidaan vuosina 2021-2023 yhteensä noin 5 miljoonaa euroa, jotta koulu saadaan korjattua ja lisätilaa rakennettu Tuorilan koulusta siirtyville oppilaille.
Vaikuttaa siltä, että järjettömältä kuulostava vaihtoehto B on lisätty selvitykseen, jotta päättäjät joutuisivat valitsemaan vaihtoehto A:n, jossa ainoat häviäjät ovat itäisellä alueella asuvat perheet. Nyt tarvitaan päättäjiltä erityistä tarkkaavaisuutta ja kokonaiskuvan hahmottamista, jotta järkeviä ratkaisuja saadaan aikaiseksi – sillä kouluverkkoselvityksessä sellaista ei ole tarjoilla.
Anette Karlsson

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...
Lue lisää »