Porvoon vanhuksille hyvä hoito ja riittävästi hoitajia

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja, porvoolainen Anette Karlsson on huolissaan Sipilän hallituksen aikeista alentaa vanhainkotien ja muun ympärivuorokautisen hoivahenkilöstön vähimmäismitoitusta, eli henkilöstön määrää. Vähimmäismitoitus on tarkoitus laskea 0,5:stä 0,4-0,5 hoitajaan vanhusta kohden. Maan hallitus on siis jälleen leikkaamassa vanhuksilta.

– Liian vähällä hoitajamäärällä ei esimerkiksi voida järjestää tarpeeksi hoivaa ja huolenpitoa niihin palvelutarpeisiin nähden, joita iäkkäillä henkilöillä tehostetun palveluasumisen yksiköissä on, ulkoilusta puhumattakaan.

Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan yli 75-vuotiaiden kokonaismäärä kasvaa Porvoossa merkittävästi vuoteen 2040 asti. Erityisen voimakasta kasvu tulee olemaan kaikista vanhimpien ikäryhmien osalta. Esimerkiksi yli 90-vuotiaiden lukumäärä lähes nelinkertaistuu nykytilanteeseen verrattuna. Porvoossa hoitajamitoitus on tällä hetkellä 0,6 hoitajaa vanhusta kohden ja on selvää, että tulevaisuudessa hoivahenkilöstön tarve kasvaa. Samaan aikaan Porvoo joutuu tekemään säästötoimenpiteitä oman talouden tasapainottamiseksi valtionavustusten pienetessä hallituksen päätöksestä johtuen.

– Me voimme kunnissa näyttää maan hallitukselle, ettemme hyväksy ikäihmisiin kohdistuvia leikkauksia. Meillä on mahdollisuus pitää kiinni hoitajamitoituksestamme ja varmistaa, että porvoolaisista ikäihmisistä pidetään myös tulevaisuudessa hyvää huolta.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer järjestää Arvon mekin ansaitsemme -mielenilmauksen torstaina 6. lokakuuta klo 17.00 Helsingissä Kansalaistorilla. Porvoossa aloitetaan samana päivänä nimenkeräys kuntalaisaloitteeseen, jossa esitetään, että Porvoon kaupungin vanhuksille taataan hyvä hoito ja henkilöstömitoitus säilytetään vähintään 0,6 tasolla myös tulevaisuudessa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...

Lue lisää »