Siirry pääsisältöön

Tulevaisuuden kouluverkko – itäinen Porvoo

Itäisen alueen perheet ovat jo kesäkuusta saakka olleet huolissaan alueensa kouluista. Yli 700 henkilöä on allekirjoittanut adressin Itä-Porvoon koulujen turvaamiseksi. Allekirjoittaneet vaativat, että päättäjät toimivat sen puolesta, että kaupungin itäiselle alueelle perustetaan kaksikielinen sivistyskeskus. Kyseistä vaihtoehtoa tarjotaan myös lokakuun alussa julkaistussa kouluverkkoselvityksessä. Valitettavaa on se, että itäisen alueen sivistyskeskus on laitettu vastakkain olemassa olevien Kulloon sivistyskeskuksen ja Kerkkoon koulun kanssa. Vaikuttaa siltä, että kouluverkkoselvityksen valmistelijoilla ei ole ollut tahtotilaa luoda aitoa vaihtoehtoa, joka säilyttäisi koulun itäisellä alueella.
Itäisellä alueella (Jakari, Sannainen, Ilola, Sikilä, Tamminiemi, Renum, Munkkala, Ylike, Karhukorpi, Veckjärvi, Bosgård, Myllykylä ja Virvik) on yli 150 oppilasta, jotka joudutaan kuljettamaan keskustaan kouluun, mikäli itäiselle alueelle ei rakenneta kaksikielistä sivistyskeskusta. Selvityksen mukaan sivistyskeskus maksaisi noin yhdeksän miljoonaa euroa, eli suunnilleen saman verran kuin investoinnit Tolkkisiin. Mikäli itäisen alueen koulut lakkautetaan ja sivistyskeskus jätetään toteuttamatta on kyseinen alue ainoa, johon Porvoossa ei haluta investoida. Keskustaan ja länteen on jo panostettu ja panostetaan edelleen. Lisäksi Kerkkoon investoinnit on huomioitu vuoden 2017 talousarvion yksityiskohtaisessa investointiliitteessä.
Kouluverkkoselvityksestä puuttuu muun muassa koulukuljetuksiin liittyvät laskelmat, mutta onneksi vuonna 2013 julkaistussa ruotsinkielisiä kouluja tarkastelevassa selvityksessä on sekin puoli huomioitu. Sannäs skolanin oppilaista 66 prosenttia kuljetetaan kouluun. Kustannus on noin 1 300 euroa/oppilas/lukuvuosi. Mikäli kaikki noin 100 lasta Sannaisista ja noin 60 lasta Ilolasta kuljetetaan keskustaan lisää se väistämättä koulukuljetusten kustannuksia, lasten koulumatkoista puhumattakaan.
Päättäjiltä vaaditaan nyt tarkkaavaisuutta ja suuren kuvan hahmottamista. Elämme seuraavat 50 vuotta tänään tehtyjen koulupäätösten kanssa. Nyt tarvitaan uusi vaihtoehto, jossa Kulloon sivistyskeskusta ja Epoon koulua ei lakkauteta, jossa Kerkkoon ja Tuorilan kouluille löydetään kestävä ratkaisu ja jossa uuden sivistyskeskuksen rakentamista itäiselle alueelle selvitetään. Lisäksi oppilasmäärää Västra enhetsskolanissa tulee tarkastella uudemman kerran, jotta oikea kiinteistökoko löydetään. Ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa ylisuurta yksikköä, jonka takia pienemmistä joudutaan luopumaan. Porvoo tarvitsee tulevaisuudessa suomen- ja ruotsinkielisiä kouluja myös keskustan ulkopuolella.
Anette Karlsson

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...