Siirry pääsisältöön

God vård och tillräckligt många vårdare för åldringarna i Borgå

Finlands svenska socialdemokraters viceordförande, borgåbon Anette Karlsson är orolig över regeringens planer att minska dimensioneringen av vårdare inom äldreomsorgen. Redan nu är dimensioneringen lägre och vårdarna mer belastade i Finland än i övriga nordiska länder. Nu vill regeringen sänka personalbemanningen från 0,5 till 0,4-0,5 vårdare per åldring.
– Med allt för få vårdare kan man till exempel inte arrangera tillräckligt med vård och omsorg i relation till servicebehovet som de ålderstigna personerna har i enheterna med effektiverad vård. Då ska vi inte ens nämna att de skulle få vistas utomhus.
Statistikcentralens prognoser räknar med att antalet Borgåbor över 75 år ökar märkbart fram till år 2040. Ökningen kommer att vara speciellt kraftig bland de allra äldsta årskullarna. Till exempel kommer över 90-åringarna att bli nästan fyra gånger fler än i dag. I Borgå är personalbemanningen för tillfället 0,6 vårdare per åldring och det är klart att behovet av vårdpersonal kommer att öka i framtiden. Samtidigt är Borgå tvunget att spara för att balansera sin egen ekonomi när statsbidragen minskar på grund av regeringens beslut.
– Vi kan visa i kommunerna att vi inte godkänner regeringens planer att skära från åldringarna. Vi kan hålla fast vid vår dimensionering av vårdare och garantera att åldringarna tas bra hand om också i framtiden.
Finlands närvårdar- och primärskötarförbund SuPer ordnar Även vi har ett värde-demonstrationen torsdagen den 6 oktober kl 17.00 på Medborgartorget i Helsingfors. På samma dag i Borgå börjarnamninsamlingen till ett invånarinitiativ där vi föreslår att åldringarna i Borgå stad garanteras god vård och att personalbemanningen bibehålls minst på nivån 0,6 också i framtiden.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....