Siirry pääsisältöön

God vård och tillräckligt många vårdare för åldringarna i Borgå

Finlands svenska socialdemokraters viceordförande, borgåbon Anette Karlsson är orolig över regeringens planer att minska dimensioneringen av vårdare inom äldreomsorgen. Redan nu är dimensioneringen lägre och vårdarna mer belastade i Finland än i övriga nordiska länder. Nu vill regeringen sänka personalbemanningen från 0,5 till 0,4-0,5 vårdare per åldring.
– Med allt för få vårdare kan man till exempel inte arrangera tillräckligt med vård och omsorg i relation till servicebehovet som de ålderstigna personerna har i enheterna med effektiverad vård. Då ska vi inte ens nämna att de skulle få vistas utomhus.
Statistikcentralens prognoser räknar med att antalet Borgåbor över 75 år ökar märkbart fram till år 2040. Ökningen kommer att vara speciellt kraftig bland de allra äldsta årskullarna. Till exempel kommer över 90-åringarna att bli nästan fyra gånger fler än i dag. I Borgå är personalbemanningen för tillfället 0,6 vårdare per åldring och det är klart att behovet av vårdpersonal kommer att öka i framtiden. Samtidigt är Borgå tvunget att spara för att balansera sin egen ekonomi när statsbidragen minskar på grund av regeringens beslut.
– Vi kan visa i kommunerna att vi inte godkänner regeringens planer att skära från åldringarna. Vi kan hålla fast vid vår dimensionering av vårdare och garantera att åldringarna tas bra hand om också i framtiden.
Finlands närvårdar- och primärskötarförbund SuPer ordnar Även vi har ett värde-demonstrationen torsdagen den 6 oktober kl 17.00 på Medborgartorget i Helsingfors. På samma dag i Borgå börjarnamninsamlingen till ett invånarinitiativ där vi föreslår att åldringarna i Borgå stad garanteras god vård och att personalbemanningen bibehålls minst på nivån 0,6 också i framtiden.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...