Siirry pääsisältöön

Östra kustbanan förbättrar konkurrenskraften

Finlands konkurrenskraft förbättras betydligt om den östra kustbanan, dvs.
järnvägsförbindelsen Helsingfors-Borgå-Lovisa-Kotka-S:t Petersburg, byggs. Det är också ett miljövänligt sätt att sköta mänskornas behov att röra sig mellan huvudstadsregionen och regionerna öster om den. Det behövs en östra kustbana som är klart kortare och snabbare än den nuvarande kurvan norrut för att främja en bättre och friare rörlighet för såväl varor, tjänster som människor i Finland och inom handeln och persontrafiken mellan Finland och Ryssland. Inom den närmaste framtiden kommer vi att få se en utveckling av det ekonomiska samarbetet mellan Finland och Petersburgsregionen och också att passagerartrafiken mångdubblas. År 2013 reste 460 000 personer med Allegro, året innan var passagerarantalet 360 000.
Finland följer de linjer man kommit överens om inom EU, men bygger samtidigt
långsiktigt samarbete med Ryssland för att intensifiera samarbetet i framtiden.
Ett bra och tätt samarbete är oundvikligt för ett långsiktigt förtroende och
ett hållbart fredsbyggande. En östra kustbana ända fram till S:t Petersburg är
ett sådant projekt.
Östra kustbanan vore också bra för arbetsplatsresor, omkring 21 % av de
förvärvsarbetande i kommunerna i östra Nyland arbetar i huvudstadsregionen.
Omkring 2000 personer från huvudstadsregionen och 1200 helsingforsare arbetar i sin tur i östra Nyland. Huvudstadsregionen utvidgas ständigt, men östra Nyland har blivit efter i utvecklingen eftersom det inte finns spårförbindelse.
Ett trafikprojekt som östra kustbanan är inte enbart en trafikfråga utan också
en fråga om samhällsstruktur. Undersökningar som FFC låtit utföra visar att 45
% av Finlands BNP produceras inom korridoren Helsingfors-Tammerfors. Det
uppstår ny bostadsproduktion och nya arbetsplatser längs järnvägarna. Också
östra Nyland måste få komma med i denna utveckling. Kollektivtrafiklösningarna, i synnerhet de miljövänliga lösningarna som spårtrafiken, utgör en del av
basservicen i välfärdssamhället. Effekterna av en ny östra kustbana bör utredas såväl ekonomiskt som trafikmässigt genom en nyttoanalys under nästa
regeringsperiod.
Anette Karlsson
Texten är publicerad 26.2.2015 i Östnyland.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....