Siirry pääsisältöön

Borgå behöver en östlig omfartsväg!

En östra omfartsväg runt Borgå, den s.k. Skärgårdsvägen, skulle styra den livliga trafiken från skärgårdsområdet och de södra stadsdelarna förbi centrum. Det skulle förbättra förutsättningarna för ett fotgängarbetonat centrum, för trivseln och för trafiksäkerheten. Det är meningen att Skärgårdsvägen förbinds med Sjukhusvägens fortsättning, dvs. från söderom Tarkisvägen till Veckjärvivägen och därifrån vidare ända till Lovisavägen.
Eftersom någon Skärgårdsväg inte finns innebär det bland annat att de tunga grustransporterna kör genom stadskärnan. Den stora mängden gruslångtradare leder också till att trafiken stockas, till säkerhetsproblem och skador på vägarna. Det är omöjligt att utveckla Borgå centrum med betoning på lättrafiken så länge som långtradarna är tvungna att köra genom centrum.
Skärgårdsvägen i Borgå finns med i gällande andra skedets landskapsplan för Nyland. I planen finns en rakare dragning av den södra delen öster om Tarkis. Den allmänna beteckningen i landskapsplanen gör det också möjligt att genomföra den dragning som finns norr om Tarkis i generalplanerna för Borgå. Det konstateras också i trafikstrategin 2030 för östra Nyland att skärgårdsvägen behövs, men den har ännu inte fått plats i statens finansieringsprogram.
Med nuvarande finansieringssystem förutsätter ett vägbygge att det får finansiering genom beslut i riksdagen. Jag anser att frågan bör debatteras och finansieringen beviljas under kommande regeringsperiod. Med tanke på utvecklingen av Borgå centrum och för att garantera invånarnas säkerhet bör byggandet av Skärgårdsvägen inledas så snabbt som möjligt.
Anette Karlsson
Texten är publicerad 11.2.2015 i Östnyland.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....