Siirry pääsisältöön

SFP bevakar de rikas intressen

Minskad progressivitet i beskattningen och en överlåtelseskatt i stället för arvsskatt är saker som Svenska folkpartiet tar upp i sitt valprogram, som presenterades i onsdags. Dessa mål är typiskt sådana som tilltalar rika och som, om de förverkligas, drabbar vanliga människor, mindrebemedlade, löntagare och pensionärer.
Problemet om man ersätter arvsskatten med en skatt på överlåtelsevinst är att förmögenheten samlas allt mer hos allt färre och utvalda. Förändringen skulle också oundvikligen leda till ökade inkomstskillnader. Avsikten med arvsskatten är att minska inkomstskillnaderna och den ger årligen staten 650 miljoner euro.
Tänker SFP betala denna skatterea för de välbärgade med att skära i välfärdstjänsterna och låginkomsttagarnas utkomst? Eller kanske genom att höja mervärdesskatten?
Jag tycker att det är rättvist att bli rik på eget arbete, men det är en annan sak att födas in i en rik familj, för det kräver inga speciella ansträngningar. Arvsskatten bör utvecklas genom att öka progressionen. Man ska betala mindre skatt på små arv och mer på stora.
Jag förstår att de förmögnas intressebevakare vill minska beskattningen av de rika för att deras anhängare ska vara nöjda. Det behövs progression för att förverkliga rättvisa – skatter enligt betalningsförmåga. Det är enda sättet att försäkra att låg- och medelinkomsttagarna inte ensamma ska betala för våra gemensamma välfärdstjänster. Också de rika ska dra sitt strå till den gemensamma stacken.
Skatterea för de rika passar inte in i denna tid. Därför bör det under den kommande regeringsperioden tas hårdare tag mot de rikas skattetrixande och skatteflykt.
Anette Karlsson
Texten är publicerad 8.2.2015 i HBL.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....