Siirry pääsisältöön

Kokoomus polkemassa ihmisten perusoikeuksia

Taas alkoi norminpurkutalkoot. Tällä kertaa Kokoomuksen eduskuntaryhmän toimesta. Nyt norminpurkamisinto kohdistuu vammaisiin, ikäihmisiin ja muihin esteetöntä rakentamista tarvitseviin. Muun muassa märkätilojen kokovaatimuksista halutaan tinkiä ja rakentamisen muita esteettömyysvaatimuksia lieventää. Kokoomuksen eduskuntaryhmä perustelee asiaa taloudellisilla säästöillä.
Ympäristoministeriön selvityksen (2014) mukaan esteettömyydestä johtuvat rakentamiskustannukset ovat alhaisia suhteessa niistä saatuihin hyötyihin. Esteettömyysmääräyksistä aiheutuvat kustannukset ovat noin 1−2 % asuinneliön rakentamiskustannuksista. Usein mainitaan esteettömän wc- ja pesutilan vievän turhan paljon tilaa asunnosta, mutta sen koko rakentamismääräysten ohjeista laskien on noin 3m². Se ei ole paljon, jos kuka tahansa haluaa toimia kylpyhuoneessaan kolhimatta itseään rakenteisiin.
Suomen asuntokanta uusiutuu hitaasti, noin 1,2 % vuodessa. Valtaosa asunnoista on jo olemassa. Samaan aikaan korjausrakentamisen normit eivät ole esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevien säännösten osalta velvoittavia. Tämä tarkoittaa, että monissa tapauksissa asuntoa korjatessa esteettömyys jätetään huomioimatta, jolloin tilanne saattaa jopa heikentyä aiemmasta. Tämä johtaa kestämättömään taloudelliseen lyhytjänteisyyteen syntyvien kulujen osalta.
Esteettömän ympäristön rakentaminen palvelee arvioiden mukaan suoraan vähintään noin 40 % väestöstä. Esteettömyys koskettaa kuitenkin kaikkia; arvioiden mukaan ihmiset ovat elinajastaan keskimäärin 40 % eri tavoin liikkumis- tai toimimisesteisiä. Suomessa on iso, pian eläköityvä kansanosa, jota esteettömyys palvelee. Esteetön asunto mahdollistaa ikäihmisen omatoimisen suoriutumisen kotona pidempään. Tämä on kunnan kannalta edullisempaa kuin kallis laitosasuminen.
Esteettömyys ei ole vain vammaisten asia, vaan meidän kaikkien. Esteettömyysnormeja ei ole luotu kiusaamaan yhtäkään norminpurkajaa, vaan poistamaan syrjintää ja mahdollistamaan hyvä elämä kaikille. Esteetön rakentaminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Mielestämme kestävän taloudellisen kehityksen ja kansalaisten perusoikeuden turvaamiseksi julkisin varoin subventoidun asuntotuotannon on oltava esteetöntä.
Anette Karlsson, sosionomi
Hanna Huumonen, liikuntatieteiden maisteriopiskelija
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...
Lue lisää »