Siirry pääsisältöön

Kokoomus polkemassa ihmisten perusoikeuksia

Taas alkoi norminpurkutalkoot. Tällä kertaa Kokoomuksen eduskuntaryhmän toimesta. Nyt norminpurkamisinto kohdistuu vammaisiin, ikäihmisiin ja muihin esteetöntä rakentamista tarvitseviin. Muun muassa märkätilojen kokovaatimuksista halutaan tinkiä ja rakentamisen muita esteettömyysvaatimuksia lieventää. Kokoomuksen eduskuntaryhmä perustelee asiaa taloudellisilla säästöillä.
Ympäristoministeriön selvityksen (2014) mukaan esteettömyydestä johtuvat rakentamiskustannukset ovat alhaisia suhteessa niistä saatuihin hyötyihin. Esteettömyysmääräyksistä aiheutuvat kustannukset ovat noin 1−2 % asuinneliön rakentamiskustannuksista. Usein mainitaan esteettömän wc- ja pesutilan vievän turhan paljon tilaa asunnosta, mutta sen koko rakentamismääräysten ohjeista laskien on noin 3m². Se ei ole paljon, jos kuka tahansa haluaa toimia kylpyhuoneessaan kolhimatta itseään rakenteisiin.
Suomen asuntokanta uusiutuu hitaasti, noin 1,2 % vuodessa. Valtaosa asunnoista on jo olemassa. Samaan aikaan korjausrakentamisen normit eivät ole esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevien säännösten osalta velvoittavia. Tämä tarkoittaa, että monissa tapauksissa asuntoa korjatessa esteettömyys jätetään huomioimatta, jolloin tilanne saattaa jopa heikentyä aiemmasta. Tämä johtaa kestämättömään taloudelliseen lyhytjänteisyyteen syntyvien kulujen osalta.
Esteettömän ympäristön rakentaminen palvelee arvioiden mukaan suoraan vähintään noin 40 % väestöstä. Esteettömyys koskettaa kuitenkin kaikkia; arvioiden mukaan ihmiset ovat elinajastaan keskimäärin 40 % eri tavoin liikkumis- tai toimimisesteisiä. Suomessa on iso, pian eläköityvä kansanosa, jota esteettömyys palvelee. Esteetön asunto mahdollistaa ikäihmisen omatoimisen suoriutumisen kotona pidempään. Tämä on kunnan kannalta edullisempaa kuin kallis laitosasuminen.
Esteettömyys ei ole vain vammaisten asia, vaan meidän kaikkien. Esteettömyysnormeja ei ole luotu kiusaamaan yhtäkään norminpurkajaa, vaan poistamaan syrjintää ja mahdollistamaan hyvä elämä kaikille. Esteetön rakentaminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Mielestämme kestävän taloudellisen kehityksen ja kansalaisten perusoikeuden turvaamiseksi julkisin varoin subventoidun asuntotuotannon on oltava esteetöntä.
Anette Karlsson, sosionomi
Hanna Huumonen, liikuntatieteiden maisteriopiskelija
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...
Lue lisää »

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....
Lue lisää »