Siirry pääsisältöön

Itäinen rantarata parantaa kilpailukykyä

Itäisen rantaradan, eli Helsinki-Porvoo-Loviisa-Kotka-Pietari-junayhteyden rakentaminen parantaisi Suomen kilpailukykyä huomattavasti. Se on myös ympäristöystävällinen tapa hoitaa ihmisten liikkumistarpeita pääkaupunkiseudun ja sen itäpuolella sijaitsevien alueiden välillä. Nykyistä pohjoista kierrosta selvästi lyhyempää ja nopeampaa itäistä rantarataa tarvitaan edistämään sekä tavaroiden, palveluiden ja ihmisten nykyistä parempaa ja vapaampaa liikkuvuutta niin Suomessa kuin Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa ja henkilöliikenteessä. Lähitulevaisuudessa on nähtävissä Suomen ja Pietarin alueen välisen talousyhteisön kehittyminen ja myös matkustajaliikenteen moninkertaistuminen. Allegrolla matkusti 460 000 henkilöä vuonna 2013, sitä edellisenä vuotena kulkijoita oli 360 000.
Suomi noudattaa EU:ssa sovittuja linjauksia rakentaen samalla pitkäjänteisesti yhteistyötä Venäjän kanssa yhteistyön tiivistämiseksi tulevaisuudessa. Hyvä ja tiivis yhteistyö on välttämätön edellytys pitkäaikaiselle luottamukselle ja kestävälle rauhan rakentamiselle. Tällainen hanke on aina Pietariin jatkuva Itäinen rantarata.
Itäinen rantarata hyödyttäisi myös työmatkaliikennettä, noin 21 % itäisen Uudenmaan kuntien työssäkäyvistä käy töissä pääkaupunkiseudulla. Vastavuoroisesti noin 2000 pääkaupunkiseutulaista ja 1200 helsinkiläistä käy töissä itäisellä Uudellamaalla. Pääkaupunkiseutu laajenee jatkuvasti, mutta Itä-Uusimaa on jäänyt kehityksestä jälkeen raideliikenneyhteyden puuttumisen johdosta.
Itäisen rantaradan kaltainen liikennehanke ei ole ainoastaan liikennekysymys vaan kyseessä on myös yhdyskuntarakennekysymys. Helsinki-Tampere pääradan käytävällä tuotetaan SAK:n tutkimusten mukaan 45 % Suomen BKT:sta. Ratojen varteen syntyy uutta asuntotuotantoa ja uusia työpaikkoja. Myös Itä-Uusimaa on saatava tähän kehitykseen mukaan. Joukkoliikennepalvelut, erityisesti ympäristöystävälliset ratkaisut, kuten raideliikenne ovat osa hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluja. Seuraavalla hallituskaudella tulee uuden itäisen radan vaikutuksia selvittää niin taloudellisesti kuin liikenteenkin osalta hyötyanalyysin kautta.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 27.2.2015 Loviisan Sanomissa.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...
Lue lisää »