Siirry pääsisältöön

Itäinen rantarata parantaa kilpailukykyä

Itäisen rantaradan, eli Helsinki-Porvoo-Loviisa-Kotka-Pietari-junayhteyden rakentaminen parantaisi Suomen kilpailukykyä huomattavasti. Se on myös ympäristöystävällinen tapa hoitaa ihmisten liikkumistarpeita pääkaupunkiseudun ja sen itäpuolella sijaitsevien alueiden välillä. Nykyistä pohjoista kierrosta selvästi lyhyempää ja nopeampaa itäistä rantarataa tarvitaan edistämään sekä tavaroiden, palveluiden ja ihmisten nykyistä parempaa ja vapaampaa liikkuvuutta niin Suomessa kuin Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa ja henkilöliikenteessä. Lähitulevaisuudessa on nähtävissä Suomen ja Pietarin alueen välisen talousyhteisön kehittyminen ja myös matkustajaliikenteen moninkertaistuminen. Allegrolla matkusti 460 000 henkilöä vuonna 2013, sitä edellisenä vuotena kulkijoita oli 360 000.
Suomi noudattaa EU:ssa sovittuja linjauksia rakentaen samalla pitkäjänteisesti yhteistyötä Venäjän kanssa yhteistyön tiivistämiseksi tulevaisuudessa. Hyvä ja tiivis yhteistyö on välttämätön edellytys pitkäaikaiselle luottamukselle ja kestävälle rauhan rakentamiselle. Tällainen hanke on aina Pietariin jatkuva Itäinen rantarata.
Itäinen rantarata hyödyttäisi myös työmatkaliikennettä, noin 21 % itäisen Uudenmaan kuntien työssäkäyvistä käy töissä pääkaupunkiseudulla. Vastavuoroisesti noin 2000 pääkaupunkiseutulaista ja 1200 helsinkiläistä käy töissä itäisellä Uudellamaalla. Pääkaupunkiseutu laajenee jatkuvasti, mutta Itä-Uusimaa on jäänyt kehityksestä jälkeen raideliikenneyhteyden puuttumisen johdosta.
Itäisen rantaradan kaltainen liikennehanke ei ole ainoastaan liikennekysymys vaan kyseessä on myös yhdyskuntarakennekysymys. Helsinki-Tampere pääradan käytävällä tuotetaan SAK:n tutkimusten mukaan 45 % Suomen BKT:sta. Ratojen varteen syntyy uutta asuntotuotantoa ja uusia työpaikkoja. Myös Itä-Uusimaa on saatava tähän kehitykseen mukaan. Joukkoliikennepalvelut, erityisesti ympäristöystävälliset ratkaisut, kuten raideliikenne ovat osa hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluja. Seuraavalla hallituskaudella tulee uuden itäisen radan vaikutuksia selvittää niin taloudellisesti kuin liikenteenkin osalta hyötyanalyysin kautta.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 27.2.2015 Loviisan Sanomissa.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...
Lue lisää »

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....
Lue lisää »