Itäisen rantaradan, eli Helsinki-Porvoo-Loviisa-Kotka- Pietari-junayhteyden rakentaminen parantaisi Suomen kilpailukykyä huomattavasti. Se on myös ympäristöystävällinen tapa hoitaa ihmisten liikkumistarpeita pääkaupunkiseudun ja sen itäpuolella sijaitsevien alueiden välillä. Nykyistä pohjoista kierrosta selvästi lyhyempää ja nopeampaa itäistä rantarataa tarvitaan edistämään sekä tavaroiden, palveluiden ja ihmisten nykyistä parempaa ja vapaampaa liikkuvuutta niin Suomessa kuin Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa ja henkilöliikenteessä. Lähitulevaisuudessa on nähtävissä Suomen ja Pietarin alueen välisen talousyhteisön kehittyminen ja myös matkustajaliikenteen moninkertaistuminen. Allegrolla matkusti 460 000 henkilöä vuonna 2013, sitä edellisenä vuotena kulkijoita oli 360 000.
Suomi noudattaa EU:ssa sovittuja linjauksia rakentaen samalla pitkäjänteisesti yhteistyötä Venäjän kanssa yhteistyön tiivistämiseksi tulevaisuudessa. Hyvä ja tiivis yhteistyö on välttämätön edellytys pitkäaikaiselle luottamukselle ja kestävälle rauhan rakentamiselle. Tällainen hanke on aina Pietariin jatkuva Itäinen rantarata.
Itäinen rantarata hyödyttäisi myös työmatkaliikennettä, noin 21 % itäisen Uudenmaan kuntien työssäkäyvistä käy töissä pääkaupunkiseudulla. Vastavuoroisesti noin 2000 pääkaupunkiseutulaista ja 1200 helsinkiläistä käy töissä itäisellä Uudellamaalla. Pääkaupunkiseutu laajenee jatkuvasti, mutta Itä-Uusimaa on jäänyt kehityksestä jälkeen raideliikenneyhteyden puuttumisen johdosta.
Itäisen rantaradan kaltainen liikennehanke ei ole ainoastaan liikennekysymys vaan kyseessä on myös yhdyskuntarakennekysymys. Helsinki-Tampere pääradan käytävällä tuotetaan SAK:n tutkimusten mukaan 45 % Suomen BKT:sta. Ratojen varteen syntyy uutta asuntotuotantoa ja uusia työpaikkoja. Myös Itä-Uusimaa on saatava tähän kehitykseen mukaan. Joukkoliikennepalvelut, erityisesti ympäristöystävälliset ratkaisut, kuten raideliikenne ovat osa hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluja. Seuraavalla hallituskaudella tulee uuden itäisen radan vaikutuksia selvittää niin taloudellisesti kuin liikenteenkin osalta hyötyanalyysin kautta.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 27.2.2015 Loviisan Sanomissa.