Siirry pääsisältöön

Porvoon itäinen ohitustie tarvitaan!

Porvoon itäinen ohitustie eli ns. Saaristotie ohjaisi saaristoalueelta sekä eteläisistä kaupunginosista tulevan vilkkaan liikenteen keskustan ulkopuolelle, mikä parantaisi jalankulkupainotteisen keskustan edellytyksiä, viihtyisyyttä ja liikenneturvallisuutta. Saaristotien olisi tarkoitus yhdistää Sairaalantien jatke eli Tarkkistentien eteläpuolelta Veckjärventielle ja siitä edelleen Loviisantielle asti.
Saaristotien puute merkitsee, että muun muassa raskas sorarekkaliikenne ajaa kaupunkikeskustan läpi. Sorarekkojen suuri määrä aiheuttaa myös ylimääräistä liikenteen ruuhkautumista, turvallisuusongelmia ja vaurioita teissä. Porvoon keskustan kehittäminen kevyenliikenteen painotuksella on mahdotonta niin kauan kuin rekat ovat pakotettuja ajamaan keskustan läpi.
Porvoon saaristotie on merkitty voimassa olevaan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaan. Kyseisessä kaavassa tiestä on eteläosassa suorempi Tarkkisten itäpuolinen linjaus. Maakuntakaavan yleispiirteinen merkintä mahdollistaa kuitenkin myös Porvoon yleiskaavoissakin olevan linjauksen Tarkkisten pohjoispuolelta. Saaristotie on myös todettu tarpeelliseksi Itä-Uudenmaan liikennestrategia 2030:ssä, mutta toistaiseksi sitä ei ole saatu valtion rahoitusohjelmiin.
Nykyisessä rahoitusjärjestelmässä tien toteuttaminen edellyttäisi eduskunnan päätöksellä myönnettävää rahoitusta. Mielestäni asia on otettava esille keskusteluissa ja tarvittava rahoitus myönnettävä tulevalla hallituskaudella. Porvoon keskustan kehittämisen sekä asukkaiden turvallisuuden varmistamiseksi Saaristotien rakentaminen on aloitettava mahdollisimman pian.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 12.2.2015 Uusimaassa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....