Siirry pääsisältöön

Lastensuojeluun panostettava!

Vantaan lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat ylikuormitettuja. Vuonna 2013 yhdellä vantaalaisella lastensuojelun sosiaalityöntekijällä oli kontollaan keskimäärin 90 lapsen kohtalo. Helsingissä vastaava määrä oli noin 50. Lapsen tilanteen perusteellinen tutkiminen ja ratkaisujen löytäminen vaatii aikaa. Tällä hetkellä vantaalaisella lastensuojelun sosiaalityöntekijällä ei ole riittävästi aikaa perehtyä syvällisesti jokaisen lapsen yksittäiseen tilanteeseen, vaikka lasten ja perheiden tukeminen tätä vaatisi. Myös lastensuojelun henkilöstön suuri vaihtuvuus heikentää lastensuojelun laatua. Viime vuonna avohuollossa aloitti 27 uutta sosiaalityöntekijää eli työvoimasta vaihtui 48 %. Toimivat lastensuojelun palvelut edellyttävät työhön sitoutuneita työntekijöitä.
HS uutisoi (24.1.), että Vantaa ei ole lisäämässä työntekijöitä kriisiin vajonneeseen lastensuojeluun. Sen sijaan työntekijöiden houkuttelemiseksi ja pitämiseksi harkitaan palkkojen nostamista. Ratkaisu on hyvä, mutta se ei vähennä yksittäisen työntekijän työmäärää. Siksi Vantaan tulisi palkankorotusten lisäksi rekrytoida lastensuojeluun lisää työntekijöitä. Vantaalla työntekijöiden tiheän vaihtuvuuden vuoksi olisi syytä myös pohtia, onko työn organisoinnissa tai johtamisessa kehittämisen varaa.
Koivukylän, Myyrmäen ja Tikkurilan lastensuojelun avohuollon toimintayksiköissä on 56 asiakastyötä tekevää sosiaalityöntekijää. Heistä vain yhdeksän eli 16 % on muodollisesti päteviä. Valtion tulee puuttua sosiaalityöntekijöiden vähäisyyteen lisäämällä koulutuspaikkoja. Esimerkiksi ammattikorkeakoulusta valmistuneiden sosionomien tulee voida täydentää tutkintoaan siten, että heillä on mahdollisuus saada sosiaalityöntekijän pätevyys. Sosionomin tutkintoon sisältyy perhetyön, lastensuojelun ja sosiaalityön opintoja. Kohdennetulla täydennyskoulutuksella saataisiin lyhyessä ajassa lisää päteviä sosiaalityöntekijöitä, joita kipeästi tarvitaan.
Uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa lapsiperhepalvelujen painopisteen siirtämistä ennaltaehkäiseviin palveluihin, se ei kuitenkaan lyhyellä aikavälillä vähennä sosiaalityöntekijöiden tarvetta. Uuden lain arvioidaan vähentävän lastensuojelun asiakasmääriä ja raskaita korjaustoimia pidemmällä aikavälillä. Uuden sosiaalihuoltolain myötä lastensuojelun avopalvelut ja muut perheitä tukevat palvelut tulevat lisääntymään, eli työvoiman tarvetta on myös tulevaisuudessa.
Anette Karlsson, Sosionomi (AMK)
Tessa Olin, Sosionomi (AMK)
Julkaistu 4.2.2015 Vantaan Sanomissa
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...
Lue lisää »