Siirry pääsisältöön

Nuoret tärkeällä asialla

Joulun alla tuli katsottua tavallista enemmän televisiota - erilaisia sarjoja ja elokuvia. Arkeen palattuani pohdin maailmaa jossa elämme, erityisesti sitä, millainen lottovoitto on ollut syntyä Suomeen. Täällä vähävaraisen yksinhuoltajaäidin lapsella on mahdollisuus suorittaa korkeakoulututkinto. Kaikkialla maailmassa se ei ole mahdollista. Koulutus maksaa monessa maassa vuositasolla kymmeniä tuhansia euroja. Koulutuksen maksullisuus asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan perheensä varallisuuden perusteella. Valitettavasti lapsen sosioekonominen tausta ja perheen varallisuus on alkanut vaikuttaa nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksiin myös Suomessa. Enää ei ole itsestään selvää, että kenestä vain voi tulla mitä vain.

Koulutukseen hakiessaan nuoret ja heidän perheet eivät yleensä tiedä, miten kalliita hankintoja koulutuksen aikana on tehtävä. Suomen Lukiolaisten Liiton arvion mukaan lukion kustannukset ovat noin 2600 euroa, kun taas ammatillisen koulutuksen kustannukset vaihtelevat ala- ja oppilaitoskohtaisesti merkittävästi. Kokkiopiskelijan kokkiveitset tai parturi-kampaajaopiskelijan kampauspäät ovat kalliita hankintoja. Monelle nämä kustannukset tulevat yllätyksenä, vaikka viime kaudella otettiinkin käyttöön opintorahan oppimateriaalilisä, joka on 46,80 euroa kuukaudessa. Lisän voi saada ainoastaan nuori, jonka vanhempien vuositulot alittavat 41 1000 euroa. Kyseinen tuki on ehdottomasti tervetullut vähävaraisille perheille, mutta valitettavasti lisä ei kuitenkaan aina riitä kattamaan opinnoista syntyviä kustannuksia.

Pelastakaa Lapset ry:n selvityksen mukaan jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että rahapula on ollut vaikuttamassa siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia. Joka viides uusmaalainen 20-29-vuotias nuori on pelkän perusasteen varassa. Viimeisen 30 vuoden aikana Suomesta on kadonnut yli puoli miljoonaa työpaikkaa, joihin pelkkä perusasteen koulutus on riittänyt. Miten nuori voi rakentaa itselleen hyvän tulevaisuuden, jos yhteiskunta ei anna hänelle työkaluja sen rakentamiseksi?

Oppivelvollisuuden pidennys 18-ikävuoteen ja toisen asteen muuttaminen aidosti maksuttomaksi on kirjattu maan hallituksen ohjelmaan. Osa maamme kunnista tukee jo nyt nuorten opiskelua. Yli 40 prosenttia lukioista tarjoaa opiskelijoilleen kannettavan tietokoneen tai rahaa sen ostoon. Lähes yhtä moni lukio tarjoaa jotain etuja, esimerkiksi ensimmäisen vuoden kirjat tai oppikirjoja lainaan tai avustavat koulumatkoissa. Esimerkiksi Keravan lukiolaiset saavat käyttöönsä maksuttoman tietokoneen ja Askolan lukio, Borgå gymnasium, Karkkilan lukio, Nurmijärven yhteiskoulun lukio, Tuusulan lukio, Virkby gymnasium, Loviisan lukio ja Lovisa gymnasium tarjoavat taloudellista tukea tietokoneen hankintaan. Suomessa on myös paikkakuntia, joilla opiskelijoille tarjotaan oppimateriaalien lisäksi muun muassa autokoulun teoriaopinnot maksutta. Joulukuun lopussa Sipoon nuorisovaltuusto jätti kunnalle aloitteen toisen asteen muuttamisesta maksuttomaksi. Uskon, että maksuttomasta toisesta asteesta tullaan puhumaan entistä enemmän kunnissa ja toivottavasti maksuttomuus toteutuu pian koko maassa. Se olisi kaikkien nuorten etu.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 16.1.2020 Sipoon Sanomissa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...