Siirry pääsisältöön

Liikkumattomuus on miljardihaaste

Uusi vuosi tuo usein mukanaan uutta intoa ja energiaa. Monet lupaavat liikkua ja lukea enemmän. Talven harmaa, kylmä ja sateinen sää saattaa kuitenkin vähentää liikkumisintoa. Kotisohva, Netflix ja pelikonsolit vetävät puoleensa. Olemme Euroopan johtavia maita ruutuajan määrässä, joka meillä on noin 4-5 tuntia päivässä. Ruutuaika on syrjäyttänyt monessa perheessä yhdessä vietetyn ajan ja hyvinvoinnin kannalta tärkeät liikkumis- ja lukemisharrastukset.

Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan loviisalaisten ja porvoolaisten yläkoululaisten ylipainoisten määrä on lisääntynyt, vaikka vähintään tunnin päivässä liikkuvien määrä on hieman lisääntynyt. Yhä useampi jättää aamupalan väliin. Aamiaista säännöllisesti syövät lapset menestyivät paremmin muistitesteissä ja heidän oppimistuloksensa olivat tutkimusten mukaan parempia, kuin aamupalaa välttävien lasten. Huolestuttavaa on, että alakoululaisten liikkuminen on vähentynyt ja yhä useampi 10-vuotias ei syö aamupalaa. Mikäli tämä trendi jatkuu, on meillä muutaman vuoden päästä isoja haasteita edessä.

Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kunnan perustehtäviin. Kyse ei ole mistään pienestä ja merkityksettömästä asiasta. Liikkumattomuudessa on kyse miljardihaasteesta. Miksi emme satsaisi liikkumiseen lisäämällä hyvinvointia välittömästi sekä pidemmällä ajalla auttamalla nuoria kasvamaan hyväkuntoisemmiksi aikuisiksi, jotka jaksavat paremmin myös työelämässä? On myös hyvä muistaa, että fyysisen kunnon lisäksi liikunnalla on tukeva vaikutus mielenterveyteen. Tarjoamalla lapsille ja nuorille mielekästä ja mieluisaa tekemistä erityisesti iltapäiväisin ja koulupäivän yhteydessä vastataan useaan tarpeeseen.

Islannissa on autettu ja kannustettu kaikkia lapsia ja nuoria matalalla kynnyksellä harrastamaan, erityisesti koulupäivän yhteydessä. Nyt Islannin oppeja ollaan tuomassa Suomeen. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistuu kevään aikana esitys Suomen mallista, jonka tavoitteena on edistää maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. Lisäksi on paljon asioita, joita voimme tehdä kuntatasolla - esimerkiksi rakentamalla esteettömiä ja kaikille ikäryhmille sopivia puistoja, kuuntelemalla nuoria ja luomalla heille turvallisia kohtaamispaikkoja sekä tukemalla lasten ja nuorten harrastustoimintaa. Olisi myös järkevää luoda yhteinen itäuusmaalainen nettisivusto, jonne kootaan kaikki alueen harrastusmahdollisuudet - näin tieto olisi helposti saatavilla. Tämä on toteutettavissa alueen kuntien yhteistyöllä.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 5.1.2020 Loviisan Sanomissa ja Uusimaassa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...