Siirry pääsisältöön

Itäisen Porvoon kaksi koulua on susi lampaan vaatteissa

Koulujen tulevaisuus herättää aina vilkasta keskustelua, ja myös tunteita. Niin kuuluukin olla. Asukkailla on oikeus kertoa mielipiteensä ja jopa näyttää pettymyksensä. Sen sijaan meillä päättäjillä on laajempi vastuu - asioihin on perehdyttävä huolellisesti ja kaikkien kuntalaisten etua on mietittävä. Meiltä päättäjiltä odotetaan myös rehellisyyttä ja kykyä perustella päätöksemme.

Elokuussa 2019 sivistyslautakunta päätyi äänestyksen jälkeen esittämään, että sekä Ilolan koulu että Sannäs skola jatkavat toimintaansa ja välttämättömät korjaukset tehdään. Tämän jälkeen kaupunginjohtaja tilasi lisäselvityksen eri vaihtoehtojen kustannuksista. Selvitys valmistui marraskuun lopussa ja saimme tiedon, että molempien koulujen säilyttäminen ei ole taloudellisesti järkevää: vuositasolla reilut 8 % kalliimpi käyttökustannuksiltaan kuin yhteinen sivistyskeskus. Lisäksi investointikustannus olisi yhteensä noin 10-13 miljoonaa euroa.

Joulukuussa 2019 kaupunginhallitukselle esiteltiin alueen oppilasmäärät. Sannäs skolanin oppilaaksiottoalue on laajempi (sis. Ilola, Jakari ja Ylike) kuin Ilolan koulun, joten molempien koulujen tulevaisuudesta keskusteltaessa lienee paikallaan tarkastella asiaa suuremman oppilaaksiottoalueen kautta. Sannäs skolanin oppilaaksiottoalueella on 72 suomenkielistä (tai 68, jos Epoon oppilaaksiottoalueeseen kuuluva Ylike poistetaan laskuista) ja 103 ruotsinkielistä 0-6-vuotiasta lasta. Moottoritien eteläpuolella asuu 85 ruotsinkielistä ja 35 (tai ilman Ylikettä 31) suomenkielistä ja pohjoispuolella 37 suomenkielistä ja 18 ruotsinkielistä 0-6-vuotiasta lasta. Lukuvuonna 2020-2021 neljä lasta aloittaa koulunkäynnin Ilolan koulussa. Epoossa vastaava luku on kuusi. Sannäs skolanin kohdalla uusia oppilaita tulee 20. Perusmatematiikka osoittaa, että paras vaihtoehto turvata koulutuspalvelut itäisellä alueella on perustaa alueelle kaksikielinen sivistyskeskus vuosiluokille 1-6. Koulun kokoluokka olisi maksimikapasiteetiltaan noin 160 oppilasta, eli marraskuun selvityksen mukaan investointikustannus olisi noin 5-6 miljoonaa euroa.

Joulukuussa toimitilajohto kertoi kaupunginhallitukselle, että heidän arvionsa mukaan kummassakaan koulussa ei ole sellaisia osia, jotka kannattaa korjata. Aiemmin olimme saaneet tiedon, että joitakin osia voisi olla järkevää korjata, mutta ilmeisemmin tämä ei enää ollut asiasta vastaavien virkamiesten kanta. Tämä näkemys tulee ilmi myös marraskuun selvityksestä, jossa todetaan: “Kaikki vaihtoehdot on laskettu uudisrakennuksina kahdesta syystä: 1) Nykyisten tontilla olevien rakennusten korjauskelpoisuutta ja tilojen käyttökelpoisuutta on vaikea arvioida ja hinnoitella riittävän luotettavasti ilman tarkempia selvityksiä ja suunnitelmia ja 2) Mahdollisesti säilytettävien rakennusten tai rakennusten osien sijainti tontilla edellyttäisi lisärakennusmahdollisuuksien tarkempaa tutkimista tonttien suhteellisen pienen käytettävissä olevan pinta-alan ja/tai tontin muodon vuoksi.” Kaikille lienee selvää, että pienet korjaukset eivät johda kestävään ratkaisuun.

Tässä vaiheessa toivoisi päättäjien rehellisesti kertovan näkemyksensä: tuleeko itäisellä alueella olla kouluja tulevaisuudessa vai ei? Jos vastaus on kyllä, silloin pitää satsata kaksikieliseen sivistyskeskukseen joko Sannaisiin tai Ilolaan. Lukujen valossa paras sijaintipaikka on Sannainen, ja siksi me kannatamme sitä vaihtoehtoa. Jos vastaus on ei, eli näkemys, että alueella ei tarvita kouluja tulevaisuudessa, silloin se tulisi sanoa rehellisesti, eikä piiloutua laastariratkaisujen taakse.

Anette Karlsson
kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (sd.)

Markus Hammarström
kaupunginvaltuutettu ja sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja (sd.)

Kirjoitus on julkaistu 24.1.2020 Uusimaassa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...