Keväisenä yönä, vuonna 1988, äitini heräsi supistuksiin. Synnytys oli alkanut. Perheeni asui Liljendalissa, josta on yli puolen tunnin ajomatka Porvooseen ja lähimpään synnytyssairaalaan. Helsinkiin matkaa on tuplasti. Äitini vietiin kiireellä Porvoon synnytyssairaalaan. Hän ehti juuri ja juuri ovesta sisälle kun minä jo synnyin, siis alle puolessa tunnissa. Olisin syntynyt autoon, mikäli hän olisi joutunut matkustamaan kauemmas synnyttämään.
Vuonna 2013 Porvoon synnytyssairaalassa syntyi 894 lasta. Vaikka koko Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n synnytysten määrä väheni vuonna 2013, ne lisääntyivät melkein sadalla Porvoossa. Synnytysten lisäys Porvoossa saattoi johtua Naistenkliniikan remontista. Olen kuitenkin kuullut, että helsinkiläisperheet valitsevat Porvoon synnytyssairaalan siellä saadun palvelun ja laadun vuoksi.
Porvoon sairaala tarjoaa tällä hetkellä Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon väestölle erikoissairaanhoidon palveluja sekä vastaa alueen erikoissairaanhoidon päivystyksestä. Sairaalan tiloissa toimii myös alueen yhteinen terveyskeskuspäivystys iltaisin ja viikonloppuisin. HUS on kustannustehokkaampi kuin Suomen muut sairaanhoitopiirit. HUS:n alueen kuntien erikoissairaanhoidon nettomenot ovat muusta maasta poiketen reaalisesti laskeneet vuodesta 2002 lukien. Siksi erikoissairaanhoidon osalta ei HUS:n nykyistä kokonaisuutta tule lähteä hajauttamaan. Synnytysosaston toiminta on merkittävä osa Porvoon sairaalaa ja sen suunnitellulla lakkauttamisella olisi myös vaikutuksia koko sairaalan toimintaan. Mielestäni Porvoon synnytysosaston toiminta tulisi taata myös tulevaisuudessa.
Erikoissairaanhoito onkin uusmaalaisesta näkökulmasta katsoen terveydenhuollon kokonaisuudessa kaikkein toimivin osa-alue. Sosiaali- ja terveysuudistuksessa on keskeistä varmistaa, että toimiva kokonaisuus turvataan. Olennainen kysymys on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön edellytysten parantaminen. Itä-Uudenmaan kannalta järkevä vaihtoehto voisi olla terveysaseman rakentaminen Porvoon sairaalaan yhteyteen. Yhteispäivystys parantaisi potilaan palvelua ja ohjautumista hoitoon nopeammin.
Kaikilla suomalaisilla on perustuslaillinen oikeus laadukkaisiin terveyspalveluihin. Terveydenhuoltoa kehitettäessä tulee resurssit kohdentaa järkevästi huomioiden alueen kehitys ja ikärakenne. Kuten koko Suomessa, väestö ikääntyy myös Uudellamaalla. Väestön ikääntyminen on kuitenkin hitaampaa Etelä-Suomessa sekä suurissa kaupungeissa. Tilastojen mukaan työikäisten ikäluokkien osuudet Uudellamaalla ovat kokonaisuudessaan suuremmat kuin koko maassa. On myös todennäköistä, että metropolialueen laajenemisen myötä Itä-Uudellemaalle syntyy uusia työpaikkoja ja sen myötä myöskin väestön lisäystä. On siis odotettavissa, että Porvoon-seudulla tulee olemaan nykyistä enemmän perheitä tulevaisuudessa. Porvoon sairaala onkin keskeisessä asemassa Itä-Uudenmaan väestön terveyspalveluiden turvaajana.
Anette Karlsson
Kirjoitus julkaistu 20.9.2014 Uusimaassa.