Siirry pääsisältöön

Innovativ lösning i Lovisa

Skolnätverket kommer att förnyas i Lovisa. Avskaffandet av en del byskolor har varit på tapeten. Lovisa har ändå lyckats komma på en innovativ lösning, genom vilken det är möjligt att rädda byskolan i Isnäs. Två skolor fungerar för tillfället i Isnäs – en finskspråkig och en svenskspråkig skola. Båda skolorna har totalt ca 20 elever. Skolorna är små och samtidigt är de geografiskt långt borta från alla andra skolor i Lovisa. Genom den nya modellen vill man trygga framtiden för Isnäs byskola.
Vårens skolnätverksrapport föreslår att Isnäs finskspråkiga och svenskspråkiga skolor ska slås samman till en tvåspråkig skola. Planen är att den nya skolan ska börja sin verksamhet redan hösten 2015. Inlärningen skulle ordnas både på svenska och finska i den tvåspråkiga skolan. Årskurserna från tredje klassen uppåt skulle få undervisning på både svenska och finska. Handarbete, slöjd, konst och gymnastik skulle ordnas endast på antingen finska eller svenska. Den nya tvåspråkiga skolan skulle också sammanslås med områdets redan tvåspråkiga dagvård.
Skolan som är planerad att grundas i Isnäs skulle vara den enda i sitt slag i Finland. I små byar är det inte alltid möjligt att underhålla två skolor och i detta fall är det ändamålsenligt att undersöka möjligheten att sammanslå de språkliga grupperna. Enligt mitt tycke är det fint att Lovisa har vågat skapa en innovativ och unik verksamhetsmodell som kan trygga byskolans existens.
En egen kontaktyta till språket är en förutsättning för en framgångsrik språkinlärning. Därför bör tvåspråkiga orter i högre grad än tidigare dra nytta av de utmärkta möjligheterna till en levande tvåspråkighet. Det är viktigt att våra barn lär sig både svenska och finska. I skolan som är planerad i Isnäs kommer barnen att på ett naturligt sätt lära sig de båda inhemska språken. Detta igen stöder barnens möjligheter att lära sig flera nya språk. Enligt ny forskning lär sig barn lättare nya språk ju yngre de är. Personligen har jag erfarenhet av detta. Jag lärde mig både finska och svenska i en tidig ålder. I början sammankopplade jag språket med en viss plats, senare lärde jag mig att byta språk på ett naturligt sätt  beroende på med vem jag pratade.
Finlands unika tvåspråkighet förbinder vårt land, språkligt och kulturellt till det övriga Norden. Den finlandssvenska kulturen och det svenska språket i Finland bibehåller sin livskraft om vi på alla plan i den offentliga förvaltningen tryggar tillgången till service och fungerande strukturer på Finlands båda nationalspråk. Jag hoppas att utbildningsministeriet och skolnämnden godkänner Lovisas ansökan om att få grunda en tvåspråkig skola i Isnäs. Jag tror att denna tvåspråkiga modell också i framtiden kan trygga andra små byskolors existens.
Anette Karlsson
Texten är publicerad 15.9.2014 i Östra Nyland.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...