Siirry pääsisältöön

Budgettiriihen ideologinen taisto

Maan hallitus pääsi sopuun vuoden 2015 talousarviosta viime torstaina. Elämme taloudellisesti raskaita aikoja; työttömyys kasvaa ja vienti ei vedä. Eduskuntavaalit lähenevät ja puolueiden aidot karvat nousevat esiin. Oikeisto vaatii lisää leikkauksia ja julkisen sektorin supistamista. Samaan aikaan Sosialidemokraatit (SDP) painottivat investointeja ja pienituloisten ostovoiman parantamista.
Elokuun alussa valtiovarainministeri Antti Rinne esitti 10 euron korotusta takuueläkkeisiin ja pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotuksen pientä kevennystä. Nämä toimet yhdessä pieni- ja keskituloisille perheille esitetyt lapsivähennykset ovat oikeudenmukaisuustoimia ja lisäävät kotimaista ostovoimaa. Kokoomus ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP) eivät lainkaan kannattaneet moisia esityksiä.
Kokoomus ja RKP vaativat, että eläkeläisille ei annettaisi mitään helpotuksia tässä budjetissa. Takuueläkkeen 10 euron korotus ei sopinut muillekaan hallituspuolueille. Onneksi SDP:n esittämä eläketulovähennys saatiin kuitenkin hyväksyttyä. Nyt pieni- ja keskituloisen eläkeläisen kukkaroon jää vuodessa sata euroa enemmän rahaa.
Leikkaukset tuntuvat pienituloisten kukkaroissa
Kokoomus vaati jättileikkausta lapsilisiin kevään kehysriihessä. Muut puolueet vaativat lapsilisäleikkauksen kohtuullistamista ja SDP nosti esille ajatuksen lapsilisien muuttamisesta progressiivisesti verotettavaksi tuloksi. SDP:n mallissa pienituloisen lapsilisä olisi pysynyt ennallaan tai jopa suurentunut, jos samalla olisi tehty alimman tuloluokan tasokorotus. Tämän lisäksi useamman lapsen perheet olisivat voineet saada lapsivähennyksen.
Kaikki muut hallituspuolueet vastustivat lapsilisän verottamista ja vaativat näin lapsilisän tasapuolista leikkausta. Kevään riihen päätöksen mukaisesti lapsilisistä leikataan 8 euroa kuukaudessa. Suurituloiselle perheelle lapsilisä on mukava lisätulo, joka voidaan laittaa säästöön tai antaa lapselle taskurahaksi. Pienituloisille perheille tämä leikkaus tuntuu kukkarossa, sillä tuki käytetään lapsen peruskulujen kattamiseen. Pienituloiselle 8 euron kuukausivähennys saattaa tarkoittaa lapsen viikon ruuan menetystä.
Elokuun riihessä sovittiin Rinteen esityksestä pieni- ja keskituloisille kohdennetusta lapsivähennyksestä. Lapsivähennys kohdistuu molemmille vanhemmille saman suuruisena. Yksinhuoltaja saa lapsivähennyksen kaksinkertaisena. Tämän toimen avulla pyritään tukemaan lapsiperheiden arkea.
Rahaa kyllä löytyy, jos tahtoa on
Vuosittain tuhansia 15-16-vuotiaita jää vaille jatkokoulutuspaikkaa. SDP on pitkään vaatinut oppivelvollisuusiän nostoa, jonka avulla voidaan varmistaa jokaisen nuoren mahdollisuus jatkaa koulupolullaan perusasteen jälkeen. Moneen kertaan hallituksessa sovittu oppivelvollisuusiän vuoden nosto olisi maksanut opetus- ja kulttuuriministeriön laskelmien mukaan 15 miljoonaa euroa.
Jo päätetystä tavoitteesta jouduttiin luopumaan, sillä Kokoomus olisi ainoastaan suostunut osittaiseen oppivelvollisuusiän nostoon, jossa oppivelvollisuus jatkuu ainoastaan niillä nuorilla, jotka eivät saa jatko-opiskelupaikkaa. Tällainen malli on negatiivisesti leimaava ja eriarvoistava – nuorten edun vastainen. Vastineeksi saatiin 50 miljoonaa budjetoitua mm. koulupudokkaiden tukemiseen, luokkakokojen pienentämiseen ja erityiskoulunkäyntiavustajiin. 35 miljoonan lisärahoitus opetusministeriön tontille osoittaa, että rahaa kyllä löytyy kun ideologista tahtoa on.
Nyt lisärahoitusta laitettiin samoihin keinoihin, jotka meillä on ollut käytössä viimeisten 20 vuoden ajan. Keinoihin, jotka eivät ole riittäviä. Samaan aikaan oikeisto tyrmäsi kansainvälisissä tutkimuksissa hyväksi ja toimivaksi osoitetun keinon turvata nuorten jatkaminen koulupolulla. Sosialidemokraattien tavoitteena on yhä oppivelvollisuusiän pidentäminen kattamaan toinen aste kokonaisuudessaan. Näin varmistetaan, etteivät nuoret putoa pois työuraltaan jo ennen sen alkua.
Anette Karlsson

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....