Siirry pääsisältöön

Innovatiivinen ratkaisu Isnäsissä

Lähitulevaisuudessa on tarkoitus tehdä muutoksia Loviisan kouluverkkoon. Keskusteluja on käyty joidenkin kyläkoulujen lakkauttamisesta. Loviisassa on kuitenkin kyetty luomaan innovatiivinen ajatus, jonka avulla kyläkoulu voitaisiin säilyttää Isnäsissä. Tällä hetkellä Isnäsissä toimivat suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulu. Molemmissa kouluissa on noin 20 oppilasta. Koulut ovat pieniä mutta samalla maantieteellinen etäisyys muihin kaupungin kouluihin ovat suuret.
Keväällä valmistuneessa kouluverkkoselvityksessä esitetään, että Isnäsin suomen- ja ruotsinkieliset koulut yhdistettäisiin yhdeksi kaksikieliseksi kouluksi. Uuden koulun olisi tarkoitus aloittaa toimintansa jo syksyllä 2015. Koulussa lapset saisivat opetusta suomen- ja ruotsinkielellä. Luokat kolmannesta ylöspäin olisivat kaksikielisiä, ja taito- sekä taideaineiden opetus tapahtuisi vain jommallakummalla kielellä. Uuteen kouluun liitettäisiin myös alueella, jo nyt kaksikielisenä toimiva päivähoito.
Isnäsiin kaavailtu koulu on ainoa laatuaan Suomessa. Pienissä kylissä ei aina pystytä ylläpitämään kahta koulua, jolloin on tarkoituksenmukaista selvittää kieliryhmien yhdistämismahdollisuudet. Mielestäni on hienoa, että Loviisassa on uskallettu luoda innovatiivinen toimintamalli, jonka avulla kyläkoulu voidaan turvata.
Lapsen kosketuspinta kieleen on edellytys menestyksekkäälle oppimiselle. Siksi onkin kannustettavaa, että kaksikielisillä paikkakunnilla hyödynnetään erinomaisia mahdollisuuksia elävään kaksikielisyyteen. On tärkeää, että lapset oppivat molemmat kotimaiset kielet. Isnäsiin kaavaillussa koulussa molempien kielten oppiminen tapahtuu luonnostaan, mikä puolestaan tukee uusien kielten oppimista. Tutkimukset osoittavat, että lapset oppivat kieliä paremmin mitä nuorempia he ovat. Minulla on omakohtainen kokemus tästä, olen oppinut molemmat kotimaiset kielet varhaisessa vaiheessa. Alussa yhdistin kielen paikkaan, mutta ajan kanssa opin vaihtamaan kieltä siitä riippuen kenen kanssa keskustelin.
Suomen ainutlaatuinen kaksikielisyys sitoo maamme kielellisesti ja kulttuurillisesti muihin Pohjoismaihin. Toivon, että opetushallitus hyväksyy Loviisan toimilupahakemuksen ja tukee uuden kaksikielisen koulun toimintaa. Uskon, että tällaisen kaksikielisen mallin avulla voidaan jatkossa turvata muitakin kyläkouluja.
Anette Karlsson
Julkaistu 16.9.2014 Loviisan Sanomissa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kirjallinen kysymys: SDP:n Karlsson vaatii toimia Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkien purkamiseksi

SDP:n kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Anette Karlsson on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkautumisesta ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta. Karlssonin mukaan tilanne on muodostunut vakavaksi oikeudenhoidon ongelmaksi, joka vaikuttaa suoraan tavallisten ihmisten elämään. – Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä kuukausia tai jopa vuosia. Jokainen viive vaikuttaa ihmisen arkeen – ja siksi tähän on puututtava, Karlsson sanoo. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen saapui viime vuonna yli 120 000 asiaa, mikä on yli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruuhkat näkyvät sekä rikos- että riita-asioissa, ja käsittelyajat ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika on noussut alueella lähes kahdeksaan ja puoleen kuukauteen. Ylen selvityksen mukaan pahoinpitelyrikoksissa prosessin kokonaiskesto rikoksesta tuomioon on Itä-Uudellamaalla keskimäärin 685 päivää. – Kun ihminen joutuu...