Siirry pääsisältöön

Kuuluuko uskonnonharjoittaminen kouluun?

Keväällä apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen totesi, että kouluissa järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ovat nykyisellään ongelmallisia julkisen vallan puolueettomuuden ja uskonnonvapauden sekä yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden näkökulmasta. Puumalaisen ulostulossa oli kyse hengellisistä aamunavauksista ja kouluaikana pidettävistä jumalanpalveluksista, ei Suvivirren laulamisesta. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja oli jo viime syksynä ottanut kantaa Suvivirren laulamiseen. Laulun kahden ensimmäisen säkeistön laulaminen ei tee tilaisuudesta uskonnollista, joten laulua tullaan kuulemaan kouluissamme myös tulevaisuudessa.
Tilastokeskuksen mukaan neljännes suomalaisista ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä Suomessa on kaksinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä. On myös oletettavissa, että uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä tulee kasvamaan entisestään. Kouluissa tulee tulevaisuudessa olemaan enenevin määrin lapsia, jotka eivät kuulu uskonnollisiin yhdyskuntiin.
Suurimmassa osassa (92 %) Suomen kouluista järjestetään uskonnollisia tilaisuuksia, kuten aamunavauksia. Noin 20 % kouluista tilaisuuksia järjestetään vähintään kerran viikossa. Ylen (21.5.2014) rehtoreille tekemän kyselyn mukaan vähemmistö (40 %) vastaajista ilmoitti, että koulussa järjestetään lapsille laadukasta oheistoimintaa uskonnollisten tilaisuuksien rinnalla. Kyselystä ilmeni myös, että osassa kouluista laadukas oheistoiminta tarkoitti käytävällä odottelua, yksin kirjastossa lukemista tai kouluun saapumista myöhempänä ajankohtana. Mielestäni tämä ei ole laadukasta oheistoimintaa vaan syrjimistä.
Vantaan opetuslautakunnan kokouksessa keskusteltiin keväällä koulujen uskonnollisista tilaisuuksista. Lautakunta oli yksimielinen siitä, että kaikkia lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti, mutta uskonnollisista tilaisuuksista luopuminen ei ainakaan vielä saanut enemmistön kannatusta. Valitettava totuus on se, että myös vantaalaisperheet ovat kohdanneet syrjintää kouluissa uskonnollisen vakaumuksensa johdosta. Lapset ovat esimerkiksi joutuneet kantamaan tuoleja samanaikaisesti kun muut ovat osallistuneet uskonnollisiin tilaisuuksiin. Tämä ei ole hyväksyttävää!
On selvää, että nykyisillä toimintamalleilla uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuus eivät toteudu kouluissa. Jokaisen lapsen yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi koulujen hengellisistä aamunavauksista ja muista uskonnollisista tilaisuuksista tulee luopua. Lapset voivat tutustua omaan uskontoonsa yhdessä perheensä kanssa tai seurakunnan toiminnan kautta. Seurakunta tarjoaa esimerkiksi laadukasta iltapäiväkerhotoimintaa.
Anette Karlsson,
Vantaan opetuslautakunnan jäsen (sd)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....