Siirry pääsisältöön

Kuuluuko uskonnonharjoittaminen kouluun?

Keväällä apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen totesi, että kouluissa järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ovat nykyisellään ongelmallisia julkisen vallan puolueettomuuden ja uskonnonvapauden sekä yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden näkökulmasta. Puumalaisen ulostulossa oli kyse hengellisistä aamunavauksista ja kouluaikana pidettävistä jumalanpalveluksista, ei Suvivirren laulamisesta. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja oli jo viime syksynä ottanut kantaa Suvivirren laulamiseen. Laulun kahden ensimmäisen säkeistön laulaminen ei tee tilaisuudesta uskonnollista, joten laulua tullaan kuulemaan kouluissamme myös tulevaisuudessa.
Tilastokeskuksen mukaan neljännes suomalaisista ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä Suomessa on kaksinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä. On myös oletettavissa, että uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä tulee kasvamaan entisestään. Kouluissa tulee tulevaisuudessa olemaan enenevin määrin lapsia, jotka eivät kuulu uskonnollisiin yhdyskuntiin.
Suurimmassa osassa (92 %) Suomen kouluista järjestetään uskonnollisia tilaisuuksia, kuten aamunavauksia. Noin 20 % kouluista tilaisuuksia järjestetään vähintään kerran viikossa. Ylen (21.5.2014) rehtoreille tekemän kyselyn mukaan vähemmistö (40 %) vastaajista ilmoitti, että koulussa järjestetään lapsille laadukasta oheistoimintaa uskonnollisten tilaisuuksien rinnalla. Kyselystä ilmeni myös, että osassa kouluista laadukas oheistoiminta tarkoitti käytävällä odottelua, yksin kirjastossa lukemista tai kouluun saapumista myöhempänä ajankohtana. Mielestäni tämä ei ole laadukasta oheistoimintaa vaan syrjimistä.
Vantaan opetuslautakunnan kokouksessa keskusteltiin keväällä koulujen uskonnollisista tilaisuuksista. Lautakunta oli yksimielinen siitä, että kaikkia lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti, mutta uskonnollisista tilaisuuksista luopuminen ei ainakaan vielä saanut enemmistön kannatusta. Valitettava totuus on se, että myös vantaalaisperheet ovat kohdanneet syrjintää kouluissa uskonnollisen vakaumuksensa johdosta. Lapset ovat esimerkiksi joutuneet kantamaan tuoleja samanaikaisesti kun muut ovat osallistuneet uskonnollisiin tilaisuuksiin. Tämä ei ole hyväksyttävää!
On selvää, että nykyisillä toimintamalleilla uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuus eivät toteudu kouluissa. Jokaisen lapsen yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi koulujen hengellisistä aamunavauksista ja muista uskonnollisista tilaisuuksista tulee luopua. Lapset voivat tutustua omaan uskontoonsa yhdessä perheensä kanssa tai seurakunnan toiminnan kautta. Seurakunta tarjoaa esimerkiksi laadukasta iltapäiväkerhotoimintaa.
Anette Karlsson,
Vantaan opetuslautakunnan jäsen (sd)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kirjallinen kysymys: SDP:n Karlsson vaatii toimia Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkien purkamiseksi

SDP:n kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Anette Karlsson on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkautumisesta ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta. Karlssonin mukaan tilanne on muodostunut vakavaksi oikeudenhoidon ongelmaksi, joka vaikuttaa suoraan tavallisten ihmisten elämään. – Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä kuukausia tai jopa vuosia. Jokainen viive vaikuttaa ihmisen arkeen – ja siksi tähän on puututtava, Karlsson sanoo. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen saapui viime vuonna yli 120 000 asiaa, mikä on yli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruuhkat näkyvät sekä rikos- että riita-asioissa, ja käsittelyajat ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika on noussut alueella lähes kahdeksaan ja puoleen kuukauteen. Ylen selvityksen mukaan pahoinpitelyrikoksissa prosessin kokonaiskesto rikoksesta tuomioon on Itä-Uudellamaalla keskimäärin 685 päivää. – Kun ihminen joutuu...