Siirry pääsisältöön

Varhaiskasvatuksen edistysaskeleita Loviisassa

Luin ilahtuneena (LS 26.4.), että Loviisa on päättänyt osallistua 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Päätös kertoo Loviisan tahtotilasta olla lapsiystävällinen kaupunki. Valitettavasti naapurissa oleva Porvoo päätti toisin. Demarit jäivät helmikuussa 2018 miltei yksin, kun esitimme, että Porvoo lähtisi mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun.

Sosiaalisesta taustasta johtuvat erot ihmisten välillä muodostuvat hyvin varhaisessa vaiheessa elämää. Kun lapsi aloittaa koulunkäynnin, voi toisella yksilöllä olla käytössään satoja sanoja, toisella tuhansia. Saattamalla koko ikäluokka yhtenäisen varhaiskasvatuksen piiriin, luodaan edellytykset sujuvalle yhteiselle oppimiselle perusopetuksessa. Useat tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatukseen panostaminen on paras tapa vähentää koulutuksen ja köyhyyden periytymistä.

Tiedämme, että jokainen varhaiskasvatukseen panostettu euro maksaa itsensä seitsenkertaisesti takaisin. Tästä syystä on hienoa, että Loviisassa on päätetty tukea lapsiperheitä osallistumalla 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Toivottavasti tällä hallituskaudella tehdään päätöksiä, joiden myötä kaikki 5-vuotiaat pääsevät maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Samalla varhaiskasvatuslain suurimmat valuviat tulee korjata, esimerkiksi palauttamalla hoitajamitoitus viime hallituksen tekemien päätösten edeltävälle tasolle. Kahdeksan lasta per aikuinen on vähintäänkin yksi liikaa. Tavoitteena tulisi olla pienentää ryhmiä entisestään. Onneksi Itä-Uudellamaalla oltiin kaukaa viisaita, eikä lähdetty suurentamaan lapsiryhmiä. Lapsiin panostaminen on aina järkevää ja sillä tiellä meidän tulee jatkaa. Ja ehkä muu Itä-Uusimaa pian kulkee Loviisan jalanjäljissä myös varhaiskasvatuksen maksuttomuuden suhteen.

Anette Karlsson



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....