Siirry pääsisältöön

Kolumni: Tahtotilana parempaa vanhustenhoitoa

Vanhustenhoidon surkea tila nousee aika ajoin julkiseen keskusteluun. Alkuvuodesta suuttumusta herätti yksityisten hoivakotien voitontavoittelu. Pian sen jälkeen saimme kuulla, että Valvira tutkii 60:tä epäilyttävää vanhuskuolemaa. Ja nyt Porvoossa keskustellaan taas kotihoidon tilanteesta. Suomalainen vanhustenhoito on retuperällä. Toimenpiteitä tarvitaan sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla.

Kuntapäättäjänä minua suututtaa, mutta myös harmittaa. Olemme lisänneet resursseja kotihoitoon ja päättäjien sekä virkamiesten keskuudessa on vahva yhteinen tahtotila tilanteen parantamiseksi. Välillä tuntuu, että rämpisimme suossa. Työtä tehdään jatkuvasti tilanteen parantamiseksi, mutta vielä on paljon tehtävää. Yksityisten hoivakotien valvonnassa, tarvittavien korjaustoimenpiteiden tekemisessä ja tiedottamisessa onnistuttiin Porvoossa. Sen sijaan kotihoidon muutoksessa tapahtui virheitä. Se on syytä myöntää ja todeta, että virheistä voi oppia. Hoitajat, omaiset ja asiakkaat on otettava paremmin mukaan päätöksentekoon ja tiedotusta on parannettava.

Sijaisten saaminen kotihoitoon on haasteellista. Sijaispula ei koske vain Porvoota, vaan se näkyy koko maassa. Tieto ei yllätä, sillä useat tutkimukset, kuten Pohjoismainen vertailututkimus NordCare2 osoittavat, että kaksi viidestä suomalaisesta vanhusten kotihoidon työntekijöistä harkitsevat lopettamista tai alan vaihtoa. Tällä menolla meillä ei pian ole enää ketään, joka haluaa työskennellä vanhusten kotihoidossa. Eikä syynä ole se, etteikö yhteiskunnassamme olisi ihmisiä, jotka haluavat pitää huolta ikäihmisistä - syynä on se, että työ on välillä epäinhimillistä.

Tuplavuorot näyttävät olevan enemmänkin sääntö kuin poikkeus, kiire painaa päälle ja työ on sekä henkisesti että fyysisesti raskasta. Hoitajamäärän lisääminen on parantanut tilannetta Porvoossa, mutta kotihoidon kehittämistä on jatkettava määrätietoisesti. Henkilöstön edustajien mukaan (UM 3.5.) kotihoidon työntekijöiltä on tullut erittäin vähän yhteydenottoja pääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutettuun. Kannustan kaikkia kotihoidossa työskenteleviä, jotka kokevat tai näkevät työssään epäkohtia olemaan yhteydessä henkilöstön edustajiin. Näin asiat saadaan virallisesti käsittelyyn ja tarvittavia korjausliikkeitä voidaan paremmin tehdä. Lisäksi meidän kuntapäättäjien on pyrittävä löytämään innovatiivisia ratkaisuja ja asumismalleja ikäihmisille.

Anette Karlsson


Kirjoitus on julkaistu 12.5.2019 Uusimaassa.


Kommentit