Siirry pääsisältöön

Kaikki liikkujat huomioitava

Viime päivinä on puhuttu paljon Porvoon keskustan kehittämisestä ja erityisesti pyöräilykulttuurin edistämisestä. Virkamiesten valmistelema esitys Läntisen Mannerheiminväylän pyörätiekokeilusta herätti paljon tunteita. Pyörällä liikkuminen on helppoa ja mukavaa, varsinkin kesäisin. Käymme usein pyörälenkeillä mieheni kanssa. Tästä huolimatta en innostunut esityksestä, sillä koen ettei se olisi joustavoittanut liikkumista keskusta-alueella. Liikenne ruuhkautuu tiettyinä kellonaikoina, erityisesti siltojen kohdalla.

Pyöräilyn edistäminen on tärkeää ja siksi olin innoissani siitä, että muun muassa kaupunkipyörät saapuvat Porvooseen. Mielestäni kaupunkikehityslautakunta päättii viisaati ottaessaan Mannerheiminkadun sillan pyöräkaistan, Piispankadun ja Kirkkokadun läpiajokieltojen suhteen aikalisän. Outi Lankia (kesk.) kirjoitti sosiaalisessa mediassa hyvin Kuopion mallista. Sinne on muodostunut laaja autottomien katujen alue, mutta ensin tehtiin autoille isot parkkihallit ja vasta sen jälkeen kävelykadut. Samalla ajatuksella myös meidän tulee edetä. Sen sijaan voitaisiin jo nyt panostaa Läntisen sisääntuloväylän kauneuteen istuttamalla kirsikkapuita tien varteen. Tästä keskustelimme muutama viikko sitten Ritva Hagströmin (sd.) kanssa Keravalla, kun ihastelimme siellä kauniisti kukkivia kirsikkapuita.


Vanhan kaupungin liikenneturvallisuutta on lisättävä, mutta en usko, että läpiajokielto on paras ratkaisu. Ensinnäkin vaarana on, ettei sitä noudateta, ellei valvontaa alueella lisätä. Toinen haaste on alueella asuvien ihmisten liikkumisen hankaloituminen, josta Mikko Valtonen (sd.) kirjoitti (UM 7.5.). Ymmärrän hyvin Kirkkokadun asukkaiden huolen, sillä olen itsekin huomannut kuinka kovaa kadulla ajetaan. Tiukkaa tekee, jos kaksi autoa ja lastenvaunut ovat rinnakkain. Nopeustaulu varmasti auttaa vähän tilannetta, mutta mielestäni lisää toimia tarvitaan, esimerkiksi poliisin automaattinen nopeudenvalvonta (peltipoliisi). Kyllä nopeudet tippuvat kun sakkoriski on mielessä. Nopeuksien noudattaminen parantaa kaikkien alueella liikkuvien turvallisuutta.

Länsirannan kehittyessä tarvitaan lisää toimia liikenteen sujuvoittamiseksi ja liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. Tolkkistentien ja Aleksanterinkaaren liikennemäärät ovat kasvaneet ja ne tulevat kasvamaan entisestään. Tulevaisuuden tavoitteena tulee olla kolmannen sillan rakentaminen, joka parantaa liikenneyhteyksiä Gammelbackasta muun muassa sairaalalle ja kaupungin ainoaan vuoropäiväkotiin. Kokonaisvaltainen ja rohkea kehittäminen, joka ottaa kaikki liikkujat huomioon on paras tapa mennä eteenpäin.

Anette Karlsson


Kirjoitus on julkaistu 9.5.2019 Uusimaassa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...