Erityisnuorisotyönohjaaja Fiia Diekmann kirjoittaa (UM 3.2.) siitä todellisuudesta, jossa monet nuoret tänään elävät. Hän kuvaa hyvin, mutta sydäntä särkevästi, miltä rahan puute tuntuu. Millaisia vaikutuksia sillä on nuoreen ihmiseen. Ja miten se pahimmassa tapauksessa johtaa nuoren syrjäytymiseen. Toivottomuus vie nuoret ihmiset epätoivoisiin tekoihin.
Suomen suurin sisäisen turvallisuuden uhka on eriarvoisuuden kasvu. Koulutus ja köyhyys periytyvät yhä vahvasti. Yhä useammalla nuorella tytöllä on mielenterveysongelmia ja joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea sillä tasolla, mitä vaaditaan selvitäkseen toisen asteen opinnoista. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on kääntynyt laskuun. Tätä tilannetta ei voi hyväksyä, vaan nyt vaaditaan rohkeita uudistuksia ja tulevaisuuden visiota suunnan kääntämiseksi. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä.
Vuosittain muutama tuhat peruskoulun päättävää nuorta ei saa jatko-opiskelupaikkaa, vaikka he sellaista tavoittelivat. Näille nuorille on lähetetty kirje, jossa kerrotaan etteivät he pääse opiskelemaan - heidän taidot eivät riittäneet, he eivät kelvanneet. Se on kova paikka nuorelle ihmiselle, tiedän tämän lähipiirini kokemuksista. Samaan aikaan toiset perheet painivat toisen asteen oppimateriaalien kustannusten kanssa - raha ei vain riitä kaikkeen. Pelastakaa Lapset ry:n mukaan jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että rahapula on ollut vaikuttamassa siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia. Nuorisobarometriin (2018) vastanneista nuorista 2/3 kannatti oppivelvollisuuden laajentamista koskemaan myös toisen asteen opintoja. Yli puolet toisen asteen opinnot jossain kohdin keskeyttäneistä nuorista ilmoitti kannattavansa esitystä.
Nyt tarvitaan koulutuksen kunnianpalautus - muutoksen täytyy näkyä tulevalla hallituskaudella investointeina varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava ja lapsiryhmiä pienennettävä, kuntien perusopetukseen suunnattu tasa-arvoraha säilytettävä ja ryhmäkokojen pienentämiseen suunnattu raha palautettava, erityisopetukseen ja opinto-ohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, oppivelvollisuusikää on pidennettävä ja toisen asteen koulutus muutettava maksuttomaksi. Diekmannin sanoihin voi hyvin yhtyä: “Jokaiselle on turvattava koulutuksen toivoa tuova tie.”
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 6.2.2019 Uusimaassa.
Suomen suurin sisäisen turvallisuuden uhka on eriarvoisuuden kasvu. Koulutus ja köyhyys periytyvät yhä vahvasti. Yhä useammalla nuorella tytöllä on mielenterveysongelmia ja joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea sillä tasolla, mitä vaaditaan selvitäkseen toisen asteen opinnoista. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on kääntynyt laskuun. Tätä tilannetta ei voi hyväksyä, vaan nyt vaaditaan rohkeita uudistuksia ja tulevaisuuden visiota suunnan kääntämiseksi. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä.
Vuosittain muutama tuhat peruskoulun päättävää nuorta ei saa jatko-opiskelupaikkaa, vaikka he sellaista tavoittelivat. Näille nuorille on lähetetty kirje, jossa kerrotaan etteivät he pääse opiskelemaan - heidän taidot eivät riittäneet, he eivät kelvanneet. Se on kova paikka nuorelle ihmiselle, tiedän tämän lähipiirini kokemuksista. Samaan aikaan toiset perheet painivat toisen asteen oppimateriaalien kustannusten kanssa - raha ei vain riitä kaikkeen. Pelastakaa Lapset ry:n mukaan jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että rahapula on ollut vaikuttamassa siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia. Nuorisobarometriin (2018) vastanneista nuorista 2/3 kannatti oppivelvollisuuden laajentamista koskemaan myös toisen asteen opintoja. Yli puolet toisen asteen opinnot jossain kohdin keskeyttäneistä nuorista ilmoitti kannattavansa esitystä.
Nyt tarvitaan koulutuksen kunnianpalautus - muutoksen täytyy näkyä tulevalla hallituskaudella investointeina varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava ja lapsiryhmiä pienennettävä, kuntien perusopetukseen suunnattu tasa-arvoraha säilytettävä ja ryhmäkokojen pienentämiseen suunnattu raha palautettava, erityisopetukseen ja opinto-ohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, oppivelvollisuusikää on pidennettävä ja toisen asteen koulutus muutettava maksuttomaksi. Diekmannin sanoihin voi hyvin yhtyä: “Jokaiselle on turvattava koulutuksen toivoa tuova tie.”
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 6.2.2019 Uusimaassa.
