Siirry pääsisältöön

Hemmet är inte alltid den bästa platsen

I festtal är flera oroliga för åldringsvården i Finland, men då man beslutar om budgetar verkar det intresset som bortblåst. Faktum är att den finländska åldringsvården mår dåligt. För tillfället bor flera ensamma åldringar hemma trots att de skulle må bättre av att bo på ett annat ställe. Det är dags att den slitna frasen om att hemmet alltid är den bästa platsen för de äldre skrotas.

Det allmänna läget är att åldringar tvingas att bo hemma allt för länge. Det är svårt att komma till servicehem på grund av långa köer. Anhöriga är oroliga och upplever att hemvården, som även den kämpar med för få resurser, inte är tillräcklig.

Anhöriga känner att deras åsikter inte blir hörda och hemvårdens rop på hjälp besvaras inte heller. Klienterna inom hemvården är i allt sämre skick och fler av dem lider av demens. Därtill kan de också vara aggressiva. Vi måste vara ärliga och se bristerna inom åldringsvården och åtgärda dem.

Alla behöver närhet och trygghet. Att hålla äldre mot sin egen vilja i sina egna hem är inte hållbart. Vi kan inte lämna dessa människor åt sitt öde. De ska ha rätt till särskilt boende, till exempel servicehem eller grupphem. Det behövs också nya boendeformer, så att vi har olika alternativ att erbjuda de äldre.

Vi blir alla äldre. Åldringsvårdens kvalitet berör oss alla - idag min mormor, imorgon min mor och i övermorgon mig själv. Jag är glad över att min 85-åriga farmor klarar sig bra i sitt eget hem, även om hon under de senaste åren har fallit och skadat sig ett par gånger. Vi funderar alla någon gång på hur våra närmaste klarar sig när de blir äldre. Kommer de att få en kvalitativ vård då de behöver den? Kan vi lita på att hemvården hinner sköta sitt jobb väl? Och får våra närmaste en plats på ett hem när tiden för det kommer? I en nordisk välfärdsstat borde vi ju inte behöva fundera på liknande frågor, men tyvärr är vi tvungna att göra just det. En trygg och värdig ålderdom är inte verklighet i dagens Finland. Situationen måste rättas till. Det behövs mer hjärta i beslutsfattandet!

Anette Karlsson


Texten är publicerad 15.2.2019 i Östnyland.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....