Siirry pääsisältöön

Varhaiskasvatuslaki uudistuu - olemmeko valmiita?

Näin porvoolaisena valtuutettuna olen seurannut mielenkiinnolla naapurikuntien toimintaa. Erityisen hienoa on ollut lukea alustavia tietoja Loviisan varhaiskasvatusselvityksestä, jonka tavoitteena on varhaiskasvatuslain uudistukseen valmistautuminen. Elokuussa voimaan tulevan lain mukaan muun muassa vuorohoitoa on järjestettävä lapselle, joka tarvitsee sitä vanhempien tai muun huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi. SDP on lisäksi esittänyt vuorohoidon osalta, että pienille koululaisille (1. ja 2. luokat) tulisi taata vuorohoitopaikka myös koulun aloituksen jälkeen, mikäli lapsen ilta- ja yöaikaista huolenpitoa ei voida taata muulla tavoin. Lakiluonnos on nyt sivistysvaliokunnan käsittelyssä ja eduskunta päättää asiasta ennen juhannusta. Uuden lain on määrä astua voimaan 1.8.2018.

Loviisan varhaiskasvatuksen selvitysluonnoksessa arvioidaan, että lain täsmennyksen myötä varhaiskasvatus tulee ainakin vuorohoidon osalta tarvitsemaan lisäresursseja. Tähän aiheeseen pitää perehtyä myös Porvoossa. Minun valtuustoryhmäni esitti viime syksynä, että selvitettäisiin, jos Toukovuoren lisäksi vuorohoitoa voitaisiin tarjota myös kaupungin läntisellä puolella, esimerkiksi uudessa Näsiin sijoittuvassa päiväkodissa. Valitettavasti esitys ei saanut riittävästi kannatusta valtuustossa. Uuden lain myötä asia tulee taas ajankohtaiseksi ja nyt vuorohoidon tilanne on selvitettävä Porvoossa.

Loviisan selvityksessä tarkastellaan myös maksuttoman varhaiskasvatuksen vaikutuksia kaupungin talouteen. Opetusministeriön maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun tulosten perusteella tullaan päättämään jos maksuttomuudesta tulee lakisääteistä. On järkevää perehtyä asiaan ennakkoon. Erityisesti siksi, että Itä-Uudenmaan kunnista yksikään ei osallistunut ministeriön kokeiluun - emmekä siksi saa käytännön kokemusta asiasta. Tutkimusten mukaan jokainen varhaiskasvatukseen panostettu euro maksaa itsensä seitsenkertaisesti takaisin. On siis perusteltua tehdä suunnitelma siitä, miten voisimme asteittain siirtyä kohti varhaiskasvatuksen maksuttomuutta.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 23.6.2018 Itäväylässä.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....