Siirry pääsisältöön

Invånarinitiativ: En tillgänglig park till Borgå

Finland har två år sedan ratificerat FN:s konvention om rättigheterna för personer med funktionsnedsättning. I konventionen garanteras handikappade personer fulla mänskliga rättigheter, motarbetas diskriminering och tillgänglighet främjas. Handikappade personer har rätt att själv bestämma om sitt liv. Den fysiska omgivningen och information ska vara tillgänglig. Utgångspunkter i konventionen är jämlikhet, respekt för människans mångfald, fullt deltagande och delaktighet samt främjande rättigheterna för barn med funktionsnedsättning. För att främja delaktighet och fylla kraven om icke-diskriminering måste vi satsa på tillgängligheten, vilket också är ett huvudtema i utkastet till stadens nya strategi.

I offentliga parker är det viktigt att ta i beaktande vuxnas och barns mångfald och mångsidiga behov. Även de behov personer med funktionsnedsättningar har. Det är viktigt att erbjuda alla lika möjligheter till lek och idrott. Idag finns det inte en enda tillgänglig lekpark i Borgå. Vi behöver en tillgänglig park, så att alla stadsbor har lika möjligheter till lek och idrott.

Vi undertecknade föreslår att Borgå börjar bereda byggandet av en tillgänglig park. I planeringen av hela parken och i anskaffningen av lekplatsutrustning bör tillgängligheten tas i beaktande. Det ska finnas möjligheter för fysisk utmaning och sinnesstimulerande funktioner samt möjligheter att utveckla sociala kunskaper och lära sig nytt. Därtill skulle det vara bra att planera in wc-utrymmen, leksaksförråd samt utrymmen för parkverksamhet i parken, så att också tredje sektorn kan utnyttja parken.

Initiativet kan undertecknas här.

Anette Karlsson är tillsammans med Porvoon seudun kehitysvammaisten tuki ry:s ordförande Johanna Aaltonen initiativtagare.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....