Viimeisten kymmenen vuoden aikana Porvoossa on tehty ainakin seitsemän erilaista kouluverkkoselvitystä. Selvittäminen jatkuu yhä - uuden selvityksen tulisi valmistua maaliskuussa. Ymmärtääkseni kyseessä on enemmän katsaus nykytilanteeseen kuin tulevaisuuden visio. Julkisesta keskustelusta saa myös kuvan, että joidenkin päättäjien mielestä kiireelliset päätökset on jo tehty. Siitä olen eri mieltä.
Monet opettajat, oppilaat ja perheet ovat odottaneet vuosia päätöstä oman koulun tulevaisuudesta. Pohjois-Porvoon tilannetta on vatvottu lähes kymmenen vuotta. Useita selvityksiä on tehty, ja jopa esityksiä toimenpiteiksi - päätösten tekemistä on lykätty kerta toisensa jälkeen. Investointeja ei myöskään ole tehty. Koulut jätettiin roikkumaan niin sanotusti löysään hirteen.
Itäisellä alueella tilanne ei ole ruusuisempi. Sannäs skolan sai vuonna 2010 Helsingin kaupungilta käytettynä hankitun paviljonkirakennuksen, jonka lupa on jo kerran jouduttu uusimaan. Nyt aikaa on tämän vuoden loppuun. Mielenkiintoista on se, että ruotsinkielisen kouluverkkoselvityksen yhteydessä vuonna 2013 päätettiin korjata sekä Lyceiparkens skola että Sannäs skola. Lypa korjattiin, mutta Sannäs unohdettiin ja pari vuotta myöhemmin esitettiin lakkauttamista.
Reilu kymmenen vuotta sitten keskusteltiin uuden koulun rakentamisesta Ilolaan. Se ei toteutunut. Sen sijaan suomenkieliset oppilaat siirrettiin lakkautetun Illby skolanin tiloihin, jonne suunniteltua liikuntasalia ei koskaan toteutettu. Porvoon koulujen ympärillä on ollut vuosia kaikenlaista hämmennystä. Kokonaisuus on saatava haltuun.
Kaupunginhallituksen enemmistö jätti marraskuussa pöytäkirjamerkinnän, jossa todetaan, että sivistysverkkoselvityksessä tulee ilmetä itäisen alueen sivistyspalveluiden mahdolliset sijoituspaikat ja, että Kerkkoon kouluun laajentamisen mahdollistava asemakaava on huomioitava. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa kestävän sivistysverkon rakentamista.
Anette Karlsson
Monet opettajat, oppilaat ja perheet ovat odottaneet vuosia päätöstä oman koulun tulevaisuudesta. Pohjois-Porvoon tilannetta on vatvottu lähes kymmenen vuotta. Useita selvityksiä on tehty, ja jopa esityksiä toimenpiteiksi - päätösten tekemistä on lykätty kerta toisensa jälkeen. Investointeja ei myöskään ole tehty. Koulut jätettiin roikkumaan niin sanotusti löysään hirteen.
Itäisellä alueella tilanne ei ole ruusuisempi. Sannäs skolan sai vuonna 2010 Helsingin kaupungilta käytettynä hankitun paviljonkirakennuksen, jonka lupa on jo kerran jouduttu uusimaan. Nyt aikaa on tämän vuoden loppuun. Mielenkiintoista on se, että ruotsinkielisen kouluverkkoselvityksen yhteydessä vuonna 2013 päätettiin korjata sekä Lyceiparkens skola että Sannäs skola. Lypa korjattiin, mutta Sannäs unohdettiin ja pari vuotta myöhemmin esitettiin lakkauttamista.
Reilu kymmenen vuotta sitten keskusteltiin uuden koulun rakentamisesta Ilolaan. Se ei toteutunut. Sen sijaan suomenkieliset oppilaat siirrettiin lakkautetun Illby skolanin tiloihin, jonne suunniteltua liikuntasalia ei koskaan toteutettu. Porvoon koulujen ympärillä on ollut vuosia kaikenlaista hämmennystä. Kokonaisuus on saatava haltuun.
Kaupunginhallituksen enemmistö jätti marraskuussa pöytäkirjamerkinnän, jossa todetaan, että sivistysverkkoselvityksessä tulee ilmetä itäisen alueen sivistyspalveluiden mahdolliset sijoituspaikat ja, että Kerkkoon kouluun laajentamisen mahdollistava asemakaava on huomioitava. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa kestävän sivistysverkon rakentamista.
Anette Karlsson
Kolumni on julkaistu 28.1.2018 Uusimaassa.
