Siirry pääsisältöön

Tolkis barnen ska inte vänta längre

De svenska barnen i Tolkis har gått i barackskola sedan hösten 2013. Och när det äntligen började synas ljus i tunneln för dessa barn och deras familjer, fick vi höra att den planerade skolans byggkostnader kommer att stiga med 0,8 miljoner euro. I detta skede kan vi inte gå in för lösningar som skjuter upp tidtabellen. Tolkis barnen har blivit åsidosatta för många gånger. Det får inte fortsätta mer. Skolan måste bli klar till sommaren 2019, som planerat.

Det är viktigt att komma ihåg att nytt planeringsarbete och barackerna också kostar. Att otaliga gånger ändra på planer och skjuta upp förverkligande av fattade beslut är ohållbart. Nu måste vi bara godkänna att det kommer att betyda högre kostnader än planerat. Istället för att äventyra Tolkis skola i detta skede bör vi sikta blicken mot stadens processer och utreda vad det beror på att kostnadskalkylerna inte håller. Det är inte endast frågan om Tolkis skolan, utan fler andra projekt också. Vi måste se över till vilka åtgärder lokalitetsledningen ämnar skrida för att vi skall få bättre kostnadsberäkning i fortsättningen.

Vi är glada över Per Sveholms (ÖN 26.1) insändare, där han konstaterar att hela SFP:s grupp i fullmäktige förutsätter att Tolkis nya svenska skola färdigställs inom ramen för den fastslagna tidtabellen. Det är också enligt oss det enda alternativet. Barnen kan inte tvingas att gå i skola i baracker längre, sex år är redan för mycket. Borgåfamiljerna och lärarna är värda en hemstad där beslut fattas och genomförs enligt plan. Så också i detta fall.

Anette Karlsson

Markus Hammarström


Texten är publicerad 30.1.2018 i Östnyland.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....