Siirry pääsisältöön

Itä-Uusimaa mukaan kehitykseen

Helsingin ja Tampereen pormestarit kiirehtivät (YLE 10.1.) niin sanotun lentoradan rakentamista. VR:n ja Finnairin toimitusjohtajat ovat pormestareiden kanssa samoilla linjoilla. Lentorata yhdistäisi Helsingin ja Helsinki-Vantaan lentoaseman pääradalle Keravan kohdalla ja siitä koko kasvukäytävälle. Matka lentokentältä Helsinkiin taittuisi 12 minuutissa. Rata kulkisi lähes kokonaan tunnelissa ja se maksaisi noin miljardin. Kyseinen hanke on tärkeä myös meille itäuusmaalaisille, sillä se on osa niin sanottua itäistä rantarataa.

Helsinki-Pietari rautatieyhteyttä on selvitetty vuonna 2008 ja ratayhteyttä on selvitetty tarkemmin Uudenmaan maakunnan alueella (Pasila-Lentoasema-Porvoo) vuonna 2013. Kyseisten selvitysten mukaan itäinen rantarata liittyisi pääradalle Keravalla ja Suomen rajalle rata kulkisi Kouvolan tai Luumäen kautta. Kustannus olisi noin kaksi miljardia euroa. Itä-Uusmaalaisten kuntien tulee tehdä yhteisrintamassa töitä alueelle tärkeän ratahankkeen edistämiseksi.

Uutta maakuntakaavaa valmistellaan ja se tulee lausunnoille helmikuussa. Silloin on erityisen tärkeää, että kaikki itäuusmaalaiset päättäjät toimivat sen puolesta, että ratavaraus säilyy kaavassa myös jatkossa. Meidän on toimittava aktiivisesti sen puolesta, että itäinen rantarata saataisiin seuraavan hallituksen ohjelmaan. Helsinki-Tallinna-rautatietunnelin toteuttamismahdollisuuksia selvitetään jo EU-rahoituksen turvin. Itäisen rantaradan osalta tulisi tehdä samanlainen selvitys. Itä-Uusimaa on saatava kasvun ja kehityksen tielle.

Anette Karlsson


 Kirjoitus on julkaistu 12.1.2018 Loviisan Sanomissa.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...
Lue lisää »

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....
Lue lisää »