Siirry pääsisältöön

Itä-Uusimaa mukaan kehitykseen

Helsingin ja Tampereen pormestarit kiirehtivät (YLE 10.1.) niin sanotun lentoradan rakentamista. VR:n ja Finnairin toimitusjohtajat ovat pormestareiden kanssa samoilla linjoilla. Lentorata yhdistäisi Helsingin ja Helsinki-Vantaan lentoaseman pääradalle Keravan kohdalla ja siitä koko kasvukäytävälle. Matka lentokentältä Helsinkiin taittuisi 12 minuutissa. Rata kulkisi lähes kokonaan tunnelissa ja se maksaisi noin miljardin. Kyseinen hanke on tärkeä myös meille itäuusmaalaisille, sillä se on osa niin sanottua itäistä rantarataa.

Helsinki-Pietari rautatieyhteyttä on selvitetty vuonna 2008 ja ratayhteyttä on selvitetty tarkemmin Uudenmaan maakunnan alueella (Pasila-Lentoasema-Porvoo) vuonna 2013. Kyseisten selvitysten mukaan itäinen rantarata liittyisi pääradalle Keravalla ja Suomen rajalle rata kulkisi Kouvolan tai Luumäen kautta. Kustannus olisi noin kaksi miljardia euroa. Itä-Uusmaalaisten kuntien tulee tehdä yhteisrintamassa töitä alueelle tärkeän ratahankkeen edistämiseksi.

Uutta maakuntakaavaa valmistellaan ja se tulee lausunnoille helmikuussa. Silloin on erityisen tärkeää, että kaikki itäuusmaalaiset päättäjät toimivat sen puolesta, että ratavaraus säilyy kaavassa myös jatkossa. Meidän on toimittava aktiivisesti sen puolesta, että itäinen rantarata saataisiin seuraavan hallituksen ohjelmaan. Helsinki-Tallinna-rautatietunnelin toteuttamismahdollisuuksia selvitetään jo EU-rahoituksen turvin. Itäisen rantaradan osalta tulisi tehdä samanlainen selvitys. Itä-Uusimaa on saatava kasvun ja kehityksen tielle.

Anette Karlsson



Kirjoitus on julkaistu 12.1.2018 Loviisan Sanomissa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...