Siirry pääsisältöön

Kotihoidossa ei ole kattoa

Suomessa on hyvä vanheta, näin kertovat monet tutkimukset. Valitettavasti uutiset kertovat meille toisenlaista tarinaa - ikäihmisiä on kaltoinkohdeltu ja jätetty heitteille. Heidän oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ei aina toteudu, vaikka kaikki pitävät hyvää vanhustenhuoltoa tärkeänä asiana.

Työaika ei riitä työtehtävien mielekkääseen suorittamiseen, tiedonkulussa on yhä ongelmia ja sairauspoissaoloja on vuodessa melko paljon - näin monet kotihoidossa työskentelevät kuvaavat arkeaan ikäihmisten parissa. Laitoksissa on tietty määrä sänkyjä, eli sitä enempää asiakkaita ei voida ottaa vastaan. Kotihoidossa taas vain taivas näyttää olevan rajana, kun asiakasmääristä puhutaan.

Porvoon vanhusneuvoston puheenjohtajan Björn Sundqvistin mukaan Porvoossa tehdään kuukausittain 30 000 kotikäyntiä, joista 25 000 kestää alle puoli tuntia. Kotihoidossa työskentelevä ystäväni kertoi minulle pari päivää sitten kuinka pahalta hänestä tuntuu, kun osa hänen asiakkaistaan saa aamiaisen vasta lounasaikaan, koska asiakkaita on liikaa. Samaa sanomaa viestii Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer selvitys, jonka mukaan työntekijät kokevat, ettei hoidettaville ole riittävästi aikaa eikä heidän yksilöllisiä tarpeita pystytä huomioimaan.

Heinäkuussa 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki vahvisti, että laitoshoitoa vähennetään. Kotihoito jäi kuitenkin kehittämättä ennen laitoshoidon purkamista. Olen tavannut ikäihmisiä, jotka haluaisivat muuttaa palvelutaloon, mutta heille ei löydy paikkaa. Näiden viestien rinnalla Epoon vanhainkodin sulkeminen oli järkyttävä uutinen. Pääskypellolle suunniteltu 60-paikkainen palvelutalo on toivottavasti pieni valonpilkahdus hoivakotiin pääsyä odottaville.

Helsingin Vuosaaressa onnistuttiin parantamaan ikäihmisten palveluita ja vähentämään työntekijöiden kuormitusta järjestämällä työtehtäviä ja -aikoja uudenlaisella tavalla. Tänä syksynä porvoolaiset alan ammattilaiset saavat kertoa olisiko Vuosaari-malli toimiva myös Porvoossa. Hyvällä johtamisella saadaan paljon aikaan, mutta lisäkäsiä tarvitaan. Toivottavasti Itä-Uudellamaalla onnistutaan kehittämään ikäihmisten palveluita ja parantamaan työhyvinvointia - se on taloudellisesti ja inhimillisesti järkevää.

Anette Karlsson

Kolumni on julkaistu 5.8.2017 Uusimaassa.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...
Lue lisää »