Siirry pääsisältöön

Kesäbussi Rinkeliä kehitettävä

Kävin tänä kesänä muutamana päivänä kokeilemassa arkipäivisin liikennöivää maksutonta kesäbussi Rinkeliä. Havaitsin, että bussia käytti enimmäkseen paikalliset ikäihmiset ja lapsiperheet. Minun lisäkseni kyydissä oli kaikilla kerroilla pari ihmistä. Bussi on tarkoitettu sekä paikallisille että turisteille, mutta mielestäni se ei palvele kummankaan tarpeita riittävällä tavalla. Toisaalta olen ihmeissäni siitä, että Porvoossa järjestetään turisteille maksuton bussi, kun taas muilla paikkakunnilla ja toisissa maissa turisteilla rahastetaan.


Bussin reitti löytyy pysäkeiltä ja sen liikkeitä voi seurata verkosta, esimerkiksi matkapuhelimella. Ulkomaalaisilla turisteilla on kuitenkin hyvin harvoin mahdollisuus päästä internetiin. Bussissa ei myöskään ilmoitettu missä vaiheessa matkustajan tulee painaa stop-nappia, jos hän haluaa jäädä pois kyydistä esimerkiksi tuomiokirkon kohdalla. Siinä vaiheessa kun matkustaja havaitsee kohteen on kyseinen pysäkki jo ohitettu. Lisäksi bussin valotauluissa mainostettiin vain Runebergin kotia, ranta-aittoja ja tuomiokirkkoa - missä olivat esimerkiksi Taidetehdas ja kansallinen kaupunkipuisto? Sen sijaan Ylen suomenkielisiä uutisia oli kyllä luettavissa bussin valotaulussa.


Kesäbussin reittiä ja turisteille suunnattua tiedotusta tulisi kehittää. Nyt bussi kulkee torilta Vanhan-Porvoon kautta Taidetehtaalle ja takaisin. Reittiä voisi muuttaa niin, että sekä turisteilla että porvoolaisilla olisi siitä enemmän hyötyä. Maksuton kesäbussi voisi kulkea kahdeksikkona esimerkiksi torilta Vanhaan kaupunkiin ja jatkaa hautausmaan ohi Gammelbackaan ja takaisin Taidetehtaan kautta torille. Tästä bussi jatkaisi jokirantaan ja sairaalalle, josta se palaisi Kevätkummun kautta torille. Bussilla pääsisi näin lähelle Gammelbackan metsää ja Hamarin rantaa sekä jokirannassa minigolfin ääreen ja Ruskiksen lintutornille. Gammelbackassa, sairaalalla ja Kevätkummussa pysähtyminen parantaisi porvoolaisten liikenneyhteyksiä. Kyseinen muutos pidentäisi hieman vuoroväliä, mutta käyttöaste ja kaupungin yli 30 000 euron investoinnin hyödyt lisääntyisivät varmasti.


Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 23.8.2017 Itäväylässä.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...