Siirry pääsisältöön

Kehittyvä ja luonnonläheinen kaupunki on vetovoimainen

Moni on huolissaan Porvoon ydinkeskustan ja Taidetehtaan tulevaisuudesta. Hyviä ideoita on esitetty ja kaupunki on ryhtynyt toimiin ydinkeskustan elävöittämiseksi ja Länsirannan kehittämiseksi. Paljon työtä on vielä tehtävä, jotta kuluttajat valitsevat Porvoon pääkaupunkiseudun ostoskeskusten sijaan.
Muutimme avopuolisoni kanssa opiskeluiden jälkeen takaisin Porvooseen, koska halusimme asua luonnonläheisessä kaupungissa, josta löytyy tarvittavat palvelut. Samoihin aikoihin kaupungin asukasmäärä ylitti 50 000 rajan. Kasvava kaupunki tarvitsee asuntoja. Keskustan kupeeseen Länsirantaan on rakenteilla 70 asuntoa ja kesällä aloitetaan 150 asunnon rakentaminen. Suunnitelmia on lisäksi 750 uudesta asunnosta. On hyvä, että Porvooseen rakennetaan lisää asuntoja.
Olen Näsin S-Marketin kanta-asiakas. Suhtaudun silti myönteisesti kauppojen kilpailuun ja on porvoolaisten etu, että kaupungissa on eri ketjujen ruokakauppoja. Useissa selvityksissä on todettu, että Porvoon päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus on korkeampi kuin maan keskiarvo, mikä johtuu yleensä siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailu on vähäistä.
Suhtauduin aluksi negatiivisesti Länsirannan kaavan ns. jokicittariin. Näsin S-marketin viereinen tontti oli mielestäni parempi paikka. Perehdyttyäni saatavilla oleviin asiakirjoihin selvisi, ettei asemakaava ja laki sitä salli. Suunniteltu Citymarket on hieman pienempi kuin Näsin S-marketkiinteistö ja se palvelisi alueen muutamaa tuhatta uutta asukasta sekä K-ketjua suosivia kuluttajia. Lisäksi kauppa tuo mukanaan hotellin, työpaikkoja sekä tuloja kaupungin kassaan. Länsirannan kaavassa ei kuitenkaan ole kyse vain ruokakaupasta, vaan alueen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä.
Kerrostalojen lisäksi korkea-asteen Campuksen viereen tulee toisen asteen oppilaitos, mikä lisää oppilaitosten yhteistyömahdollisuuksia. Kokonniementien ja joen välinen hiekkakenttä muutetaan puistoalueeksi, jossa voisi olla esimerkiksi ulkoliikuntapaikka, minigolfia ja terassiravintola. Kansalliseen kaupunkipuistoon on saatava uusia reittejä, opasteita ja levähdyspaikkoja. Tulevaisuuden tavoitteena tulee olla kolmannen sillan rakentaminen, joka parantaa liikenneyhteyksiä Gammelbackasta muun muassa sairaalalle ja kaupungin ainoaan vuoropäiväkotiin.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 23.1.2017 Uusimaassa.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...
Lue lisää »