Siirry pääsisältöön

De äldre är värda en bra och trygg ålderdom

Ålderdomen kommer till alla, men den kommer inte ensam. Behovet av hjälp ökar då man blir äldre. Människan är inte lika vig, snabb och stark som förr. Benen är skörare och blåmärken kommer lättare. Höga trösklar, hala gator och långa trappor är problematiska och orsakar i värsta fall fallolyckor. År 2013 orsakade fallolyckor över hälften av olycksdödsfallen. Åtta av tio fallolyckor med dödlig utgång berörde över 65-åringar. Att satsa på tillgänglighet redan i byggnadskedet är både humant och ekonomiskt förnuftigt. Gatorna måste vara i skick och sandas, därtill alla kunde kommunen donera halkskydd till alla 65-åriga invånare.
En fungerande hemvård, där det finns tillräckligt med personal ger åldringarna en möjlighet att bo hemma allt längre. Många hjälpmedel såsom rollator, stödhandtag och säkerhetsarmband underlättar åldringens vardag, vilket är en bra sak. Regeringen Sipilä har gett digitaliseringen och robotiseringen en ny mening. Man vill föra vårdrobotar, medicinautomater och videosamtalsläkare med våld till åldringarnas hem. Bakom detta har vi regeringens hårda sparkrav. Besparing fås då vårdpersonal ersätts med teknik och lågavlönade medarbetare och studeranden. Jag tycker inte robotar kan ersätta mänsklig närvaro och kontakt, och endast ett gott hjärta räcker inte som mätare för yrkeskunskap.
Då livslängden har ökat och man bor längre hemma är åldringarna i dygnetruntboende i allt sämre skick, har fler sjukdomar och dementi. Samtidigt har vårdpersonalens arbetsbörda ökat, då de till exempel blir tvungna att bära kärl fram och tillbaka, ordna lager- och klädbeställningar och sköta städuppgifter. Allt detta innebär att det faktiska vårdarbetet blir lidande. Regeringen Sipilä planerade att minska dimensioneringen inom äldrevården från 0,5 till 0,4 vårdare per klient, men i slutet av hösten, på grund av bl.a. oppositionens starka motstånd, slopade regeringen tanken. Äldreomsorgslagens krav om en god vård skulle inte ha förverkligats ifall dimensioneringen skulle ha sjunkit. Dimensioneringen är redan nu lägre än i andra nordiska länder och det skulle vara skäl att höja den till minst 0,7. Åldringarna är värda en god vård och tillräckligt många vårdare.
Anette Karlsson
Texten är publicerad 20.1.2017 i HBL.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...
Lue lisää »

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....
Lue lisää »