Siirry pääsisältöön

Turvallinen synnytys ja Porvoon sairaalan tulevaisuus

Otto Andersson kirjoittaa (LS 2.4.), että nykyisestä hallituksesta ainoastaan RKP on puolustanut pienten sairaaloiden, kuten Porvoon sairaalan asemaa. Andersson perustelee asiaa RKP:n jättämillä eriävillä mielipiteillä peruspalveluministeri Huovisen edistämään päivystysasetukseen. Andersson on valitettavasti unohtanut uuden päivystysasetuksen tarkoituksen: laadukkaan hoidon ja potilasturvallisuuden varmistamisen.
Uudessa päivystysasetuksessa säädetään pääperiaatteet päivystyspalvelujen saatavuudesta, saavutettavuudesta ja laadusta. Esimerkiksi synnytyssairaaloilta uusi asetus edellyttää välitöntä valmiutta hätäkeisarinleikkaukseen ja lastenlääkärin nopeaan saatavuuteen synnytysyksikköön. Synnytyslääkärin, leikkaustiimin ja nukutuslääkärin tule siis päivystää sairaalassa sen sijaan, että heidät kutsuttaisiin tarvittaessa paikalle kotoa. Tämä on tärkeää, sillä kaikkea ei voi ennakoida. Esimerkiksi vuonna 2012 hätäkeisarinleikkauksia tehtiin 1,3 prosentissa ja kiireellisiä keisarinleikkauksia 9 prosentissa synnytyksistä. Suomessa siis syntyy vuosittain noin 800 lasta sellaisessa tilanteessa, jossa on vain 15-20 minuuttia aikaa estää lapsen vaikea hapenpuute tai kuolema.
Suurin osa synnytyssairaaloista täyttää nämä laatukriteerit, mutta eivät tällä hetkellä kaikki. Meille sosialidemokraateille on tärkeää, että hoito on laadukasta ja potilaan kannalta turvallista asuinpaikasta riippumatta.
Anderssonilla menee vellit ja puurot sekaisin, sillä päivystysasetus parantaa potilasturvallisuutta ja yksiköiden toimipisteistä päätetään sairaanhoitopiirissä. Eli Porvoon sairaalan kohdalla ratkaisut tehdään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallituksessa, jossa Porvoota edustaa Berndt Långvik (rkp) ja ​Jari Oksanen (vihr.). Mikäli HUS päättää suunnata resursseja Helsingistä Porvooseen noin 10 %, voidaan Porvoon sairaalan kaksikielinen toiminta turvata myös tulevaisuudessa. Tämä on mielestäni kaikin tavoin järkevää ja mahdollista. Monet pääkaupunkiseutulaiset tulevat Porvooseen synnyttämään laadukkaan ja kaksikielisen palvelun vuoksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö voi tarvittaessa myöntää poikkeusluvan sairaalalle, jossa on alle 1000 synnytystä vuodessa, jos palvelun saavutettavuus tai potilasturvallisuus edellyttää sitä. Myös tällöin sairaalan on täytettävä asetuksen edellyttämät vaatimukset henkilöstön osaamisesta ja riittävyydestä. Porvoon sairaalalle on HUS:n hallituksen hakemuksesta myönnetty kahden vuoden poikkeuslupa. Tämä tarkoittaa sitä, että Porvoon sairaala täyttää vaatimukset ja sen kaksikielinen toiminta voidaan turvata myös tulevaisuudessa, mikäli HUS:n hallituksen jäsenillä ja päättäjillä on tahtotilaa edistää asiaa.
Anette Karlsson

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....