Siirry pääsisältöön

Turvallinen synnytys ja Porvoon sairaalan tulevaisuus

Otto Andersson kirjoittaa (LS 2.4.), että nykyisestä hallituksesta ainoastaan RKP on puolustanut pienten sairaaloiden, kuten Porvoon sairaalan asemaa. Andersson perustelee asiaa RKP:n jättämillä eriävillä mielipiteillä peruspalveluministeri Huovisen edistämään päivystysasetukseen. Andersson on valitettavasti unohtanut uuden päivystysasetuksen tarkoituksen: laadukkaan hoidon ja potilasturvallisuuden varmistamisen.
Uudessa päivystysasetuksessa säädetään pääperiaatteet päivystyspalvelujen saatavuudesta, saavutettavuudesta ja laadusta. Esimerkiksi synnytyssairaaloilta uusi asetus edellyttää välitöntä valmiutta hätäkeisarinleikkaukseen ja lastenlääkärin nopeaan saatavuuteen synnytysyksikköön. Synnytyslääkärin, leikkaustiimin ja nukutuslääkärin tule siis päivystää sairaalassa sen sijaan, että heidät kutsuttaisiin tarvittaessa paikalle kotoa. Tämä on tärkeää, sillä kaikkea ei voi ennakoida. Esimerkiksi vuonna 2012 hätäkeisarinleikkauksia tehtiin 1,3 prosentissa ja kiireellisiä keisarinleikkauksia 9 prosentissa synnytyksistä. Suomessa siis syntyy vuosittain noin 800 lasta sellaisessa tilanteessa, jossa on vain 15-20 minuuttia aikaa estää lapsen vaikea hapenpuute tai kuolema.
Suurin osa synnytyssairaaloista täyttää nämä laatukriteerit, mutta eivät tällä hetkellä kaikki. Meille sosialidemokraateille on tärkeää, että hoito on laadukasta ja potilaan kannalta turvallista asuinpaikasta riippumatta.
Anderssonilla menee vellit ja puurot sekaisin, sillä päivystysasetus parantaa potilasturvallisuutta ja yksiköiden toimipisteistä päätetään sairaanhoitopiirissä. Eli Porvoon sairaalan kohdalla ratkaisut tehdään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallituksessa, jossa Porvoota edustaa Berndt Långvik (rkp) ja ​Jari Oksanen (vihr.). Mikäli HUS päättää suunnata resursseja Helsingistä Porvooseen noin 10 %, voidaan Porvoon sairaalan kaksikielinen toiminta turvata myös tulevaisuudessa. Tämä on mielestäni kaikin tavoin järkevää ja mahdollista. Monet pääkaupunkiseutulaiset tulevat Porvooseen synnyttämään laadukkaan ja kaksikielisen palvelun vuoksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö voi tarvittaessa myöntää poikkeusluvan sairaalalle, jossa on alle 1000 synnytystä vuodessa, jos palvelun saavutettavuus tai potilasturvallisuus edellyttää sitä. Myös tällöin sairaalan on täytettävä asetuksen edellyttämät vaatimukset henkilöstön osaamisesta ja riittävyydestä. Porvoon sairaalalle on HUS:n hallituksen hakemuksesta myönnetty kahden vuoden poikkeuslupa. Tämä tarkoittaa sitä, että Porvoon sairaala täyttää vaatimukset ja sen kaksikielinen toiminta voidaan turvata myös tulevaisuudessa, mikäli HUS:n hallituksen jäsenillä ja päättäjillä on tahtotilaa edistää asiaa.
Anette Karlsson
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...
Lue lisää »