Siirry pääsisältöön

Östra Nyland behöver en minnesby

Mina vänner firade en tid sedan sitt guldbröllop, de har varit gifta i 50 år. Min man och jag gjorde en tankeresa till framtiden – hur skulle vårt liv se ut då vi är 80 år gamla? Vi önskade att vi kunde vara lika aktiva och glada som våra vänner. Vår dröm är inte omöjlig, eftersom social- och hälsovårdstjänsterna förbättras konstant. På grund av detta har livslängden blivit längre och allt fler seniorer är aktiva och välmående. Äldre klarar sig också längre i sina egna hem. Tyvärr är alla inte så lyckligt lottade. Sjukdomar och hög ålder för ofta med sig nedsatt funktionsförmåga och ibland också en minnessjukdom.

Minnessjukdomar blir allt vanligare och årligen insjuknar cirka 14 500 personer i en minnessjukdom. I Finland finns omkring 200 000 minnessjuka och om vi tänker oss att alla har tre närstående, då berör minnesjukdom nästan en miljon finländare. Äldreomsorgen grundar på principen om att vården erbjuds i första hand i det egna hemmet. Då en minnessjukdom framskrider behövs vård dygnet runt. Omkring tre av fyra av klienterna inom dygnetruntvården har en minnessjukdom.

Regeringen Marin har skrivit i sitt regeringsprogram att minnessjukdomar ska behandlas lika som andra folksjukdomar. I ett minnesvänligt Finland kan minnessjuka och deras närstående leva ett värdigt liv och de lämnas inte ensamma utan stöd. Minnesbyar kommer att vara framtidens vårdform, eftersom minnesbyar ger klienter möjligheten att röra sig fritt i en trygg miljö. I och med social- och hälsovårdsreformen bildas ett välfärdsområde i östra Nyland. Det skulle vara klokt att få en eller flera minnesbyar också i östra Nyland. Vi ska leva med i tiden och det betyder att vi måste erbjuda humana vård- och boendelösningar till behövande.

Anette Karlsson

Texten är publicerad 25.6.2021 i Östnyland.



Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...
Lue lisää »