Siirry pääsisältöön

Östra Nyland behöver en minnesby

Mina vänner firade en tid sedan sitt guldbröllop, de har varit gifta i 50 år. Min man och jag gjorde en tankeresa till framtiden – hur skulle vårt liv se ut då vi är 80 år gamla? Vi önskade att vi kunde vara lika aktiva och glada som våra vänner. Vår dröm är inte omöjlig, eftersom social- och hälsovårdstjänsterna förbättras konstant. På grund av detta har livslängden blivit längre och allt fler seniorer är aktiva och välmående. Äldre klarar sig också längre i sina egna hem. Tyvärr är alla inte så lyckligt lottade. Sjukdomar och hög ålder för ofta med sig nedsatt funktionsförmåga och ibland också en minnessjukdom.

Minnessjukdomar blir allt vanligare och årligen insjuknar cirka 14 500 personer i en minnessjukdom. I Finland finns omkring 200 000 minnessjuka och om vi tänker oss att alla har tre närstående, då berör minnesjukdom nästan en miljon finländare. Äldreomsorgen grundar på principen om att vården erbjuds i första hand i det egna hemmet. Då en minnessjukdom framskrider behövs vård dygnet runt. Omkring tre av fyra av klienterna inom dygnetruntvården har en minnessjukdom.

Regeringen Marin har skrivit i sitt regeringsprogram att minnessjukdomar ska behandlas lika som andra folksjukdomar. I ett minnesvänligt Finland kan minnessjuka och deras närstående leva ett värdigt liv och de lämnas inte ensamma utan stöd. Minnesbyar kommer att vara framtidens vårdform, eftersom minnesbyar ger klienter möjligheten att röra sig fritt i en trygg miljö. I och med social- och hälsovårdsreformen bildas ett välfärdsområde i östra Nyland. Det skulle vara klokt att få en eller flera minnesbyar också i östra Nyland. Vi ska leva med i tiden och det betyder att vi måste erbjuda humana vård- och boendelösningar till behövande.

Anette Karlsson

Texten är publicerad 25.6.2021 i Östnyland.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....