Siirry pääsisältöön

Älä tule paha sote, tule hyvä sote

Eduskunta on hyväksynyt sosiaali- ja terveysuudistukseen liittyvän lainsäädännön ja Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin hyvinvointialue. Suomi on ainoa valtio maailmassa, jossa terveydenhuollon rahoittaa yksittäinen kunta. Yli puolet kunnista eivät kykene järjestämään asukkailleen laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Erot ovat johtaneet suureen eriarvoisuuteen eri kuntien asukkaiden kesken. Uudistuksen tavoitteena on parantaa kaikkien suomalaisten palveluita.

Hyvinvointialueiden riittävän rahoituksen turvaamiseksi ehdotettu rahoitusmalli perustuu palveluista aiheutuviin kokonaiskustannuksiin, palvelutarpeen kasvuun, kustannustason muutokseen sekä palvelutarvetta kuvaaviin tekijöihin ja eräisiin muihin määräytymistekijöihin sekä tarvittaessa valtion lisärahoitukseen. Kaikkien hyvinvointialueiden, myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus kasvaa, mutta kasvu tapahtuu eri tahtiin sillä alueiden palvelutarpeet ovat erilaiset ja tämä huomioidaan rahoitusmallissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta, sitä ennen muodostetaan hyvinvointialueiden hallinto ja käydään tammikuussa 2022 aluevaalit. Nyt valitut kuntapäättäjät ovat mukana varmistamassa, että palvelut ovat mahdollisimman hyvät kun ne siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle. Sen jälkeen alueen asukkaiden valitsemat aluevaltuutetut ovat rakentamassa kokonaisuutta, jonka perusteella sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään alueella. Porvoon sairaala tulee olemaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen sydän, jonka toimintaa tulee kehittää ja tarpeen mukaan myös laajentaa.

Vaikka kyse onkin hallinnollisesta uudistuksesta, tehtiin Marinin hallituksen sotea ihmisten palvelut edellä. Siksi hallinnollisen kokonaisuuden rinnalla on edistetty mm. tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa, jossa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnat (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo) ovat mukana yhdessä. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman tavoitteena on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja laatua sekä siirtää painopistettä ennalta ehkäisevään työhön. Lisäksi tavoitteena on luoda toimivia hoitoketjuja, jotka varmistavat, että ihminen saa kaikki tarvitsemansa palvelut yhden luukun periaatteella. Nyt näyttää vahvasti siltä, että hyvä sote tulee.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 30.6.2021 Itäväylässä



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...